torstai 23. huhtikuuta 2015

Lumi on sulanut, ruoho alkaa jo pikkaisen vihertää



Alkuperäisen postauksen päivämäärä: 20.03.2015

Helmikuu oli meilla yllättävän luminen. Yleensä lunta kylla tulee useita kertoja talven aikana, mutta se sulaa välillä pois. Tänä vuonna lunta tuli tammikuussa, ja lumipeite maassa pysyi useita viikkoja yhtäjaksoisesti. Myöskin pakkasta oli aika lailla täkäläisissäa olosuhteissa.

Täällä lumi sekoittaa kaiken. Autoissa ei ole talvirenkaita, niinpa aina ennen lumentuloa suolarekat lähtevät liikkeelle. Vielä muutama vuosi sitten rekat ripottelivat tiella rakeista suolaa joka sitten kertyi teitten sivuille. Nykyään ne suihkuttavat suola-vesiseosta (brine), joka tepsii huomattavasti paremmin.

Lumikelien jälkeen autot ovat aina valkean suolakerroksen peitossa. Kun ilma lämpenee on autonpesuihin valtavat jonot!

Pienempia teitä ei suolata, ja kaupunki auraa ne, kun auraa. Tänä vuonna hämmästyttävästi meidan alueen pikkutiet aurattiin 1-2 päivää lumentulon jälkeen. Aikaisempina vuosina aura saapuu joskus 4 päivän jäalkeen, jolloin tiet ovat painuneet kiinteälle jäälle. Usein isommalle tielle omalta alueelta pääsyyn kului kymmenen minuuttia kun tien pinta on jäisinä myökkyinää, kun lumi sulaa päivällä, jäätyy yölla ja isot autot tekevat urat keskelle.

Olin muutaman vuoden töissa erään tavarataloketjun instocks-osastolla, eli täytin hyllyjä. Ja vasta lumipyryjen alettua ihmiset saapuivat kauppaan, suuttuivat kun kaikki lumilapiot oli jo myyty ja sitten haukkuivat meidat työntekijät. Ennuste kyllä kertoo, etta lunta on tulossa useampi päiväa etukäteen. Käy ostamassa lapiosi ja suola ajoissa, idiootti!

Pikkulinnut olivat tänä vuonna hätää kärsimässä pitkällisen lumipeitteen vuoksi. Laitoin etupihani puihin useita ruokintatasoja ja talikakkuja. Suosio on ollut valtava! Täällä on joitain Suomestakin tuttuja lajeja: harmaavarpusia, rastaita ja kottaraisia. Kävijöistä iso osa on ollut Ohion osavaltion lintuja, kardinaaleja. Ne ovat rastaan kokoisia, uros on kirkkaanpunainen, naaras enemmän ruskea ja oranssi. Kummallakin sukupuolella on päässä työhtö. Yritin ottaa niistö kuvia, mutta ne häipyivät näkyviltä aina kun kurkistin ovesta. Kuvassa on pikkutikka, niitä on käynyt useita, samoin muutama isompi red-bellied woodpecker eli tamiraitatikka.

Innokkaita vierailijoita ovat olleet myos pienet tiaiset, samoin tiasten sukuun kuuluva titmouse, muutama pähkinänakkeli, vaikertajakyyhkyt, punavarpuset ja erilaiset sirkut ja peipot.

Pahin riesa sitten ovat olleet sorsat! Niita pöllähti pihalle ensin kaksi, herra ja rouva, ja ne söivat kaiken maassa ollen ruuan. Seuraavana päivänä herra ja rouva kutsuivat muutaman ystavän mukaan, ja joukko kasvoi.

Aina iltalennon aikaan sorsaparvi saapui. Mieheni meinasi jo hermostua kun ruuanlaiton sijaan juoksin pihalle hätistelemään sorsia pois aina muutaman minuutin valein. Kuvio sujui jotain talla tavalla:

Kuulin sorsien 'honk honk' - äänet kun parvi lensi talon ympäri. Parin minuutin päästä ruokintapaikka oli täynnä sorsia. Astuin ulos ja aloin taputtaa käsiäni. Tämä tepsi parina päivänä, mutta jatkossa sain astua melkein sorsaparven keskella ennekuin ne alkoivat poistua. Ja sitten parvi lensi vain tien toiselle puolelle ja asettui sinne passiin. Parhaimmillaan laskin 40 sorsaa! Ne odottivat etta palasin sisään. Ne tiesivät että en lähde niita jahtaamaan, kun maa on lumessa. Sitten pikku hiljaa joukkio alkoi lyllertaa tien yli kohti pihaani. Tiesin etta 'nyt ne tulee!' kun ulkoa kuului autojen tyyttäystä - sorsaparvi kun täytti tien, eika halunnut väistyä. Naapurini rakastavat minua!

Lumen sulettua sorsat ovat kadonneet - melkein. Yksi pariskunta kay täällä vieläkin päivittäin. Rouva syö, herra pitää vain vahtia. Olen jättänyt ne rauhaan, kunhan vain määrä ei ala kasvaa.

Laitoin eilen takapihalle lintupöntön, olisi kiva jos sinne tulisi asukas. Yksi pähkinänakkeli kavi katsastamassa pöntön ympäristöä aika vilkaasti. Laitoin lähistölle talikakun ja siemenkellon vähän houkuttimeksi!

Lämpötilat ovat nyt alkaneet kohota. Pakkassäita ei ole talla viikolla ollut. Ruohon pitäisi alkaa vihertää kunnolla pikapuoliin, kunhan saadaan vain kunnon auringonpaistetta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti