torstai 23. huhtikuuta 2015

Katunäkymää naapurustosta



Alkuperainen postaus 1.4.2015


Kuvasin eilen meidan naapurustoa käydessäni päiväkavelyllä. Valitettavasti kävellessä kamera vaappui niin kovasti, etta katsojat olisivat tulleet merisairaiksi. Onneksi mukana oli pätkä, jossa pysyn paikallani kuvatetessa. Laitan sen nyt tänne näytille ja kerron vähän täkäläisestä asumisesta.

Meidän naapurustossa on kiva, etta meillä on sekä jalkakäytävät (joita suurin osa ihmisistä  ei näytä käyttävän, kadulla kävely on suositumpaa) että katuvalot. Katuvaloja ei kaikkialla ole, vanhemmilla alueilla kadut ovat pilkkosen pimeitä illan tuntua, mita nyt ihmisten kuistien ja pihatien valot saattavat valaista.

Alkuvuosina täällä ollessamme ajoimme Upper Arlington-nimiseen kaupunginosaan katsomaan 4th of July'n eli itsenäisyyspäivän ilotulitusta. Upper Arlington on 'vanhaa rahaa', eli rikas kaupunginosa, mutta perustettu aika kauan sitten. Ei katuvaloja kuin pääteiden varrella. Ilotulitusta katsomaan tulee aina suurinpiirtein koko kaupunginosa niin että kaikki pikkukadut parkeerataan täyteen. Ajeltuamme ympäri sivukatuja löysimme parkkitilaa ja olimme iloisia. Auton löytäminen sitten olikin eri asia! Emme tunteneet kaupunginosaa, oli pilkkopimeää emmekä olleet ihan varmoja mihin olimme jättäneet auton. Siinä sitten varmaan tunnin verran haahuilimme pitkin katuja ennenkuin löysimme automme.. Ehka myös siksi, etta siihen mennessa suurin osa muista autoista oli jo poistunut paikalta!

Tämä meidän  alue on rakennettu vuosien 2001 ja 2003 välillä. Vuosituhannen alussa täällä oli varsinainen rakennusbuumi, taloja tuli, halpaa oli.. ja sitten talous heikkeni ja ihmiset alkoivat menettää kotejaan kun ei ollut rahaa lainan maksuun. Meidän alueen rakentajina oli kaksi firmaa, Joshua Homes ja Dominion Homes. Joshua useiden muiden pienempien rakentajien lailla meni nurin. Alueella on nyt vielä yli 10 vuoden jälkeen puolikymmentä tyhjää tonttia, jotka kuuluivat Joshua Home'lle.  En tiedä kuka ne nykyään omistaa ja miksei niille tehdä mitään.

Täälä amerikkalainen unelma on oma talo. Nyt laman vähän hellitettyä rakentaminen on alkanut uudelleen, mutta huomattavan iso osa uusista lähiöista on ollut 'condo'tyyppisia, eli rivi- tai kerrostaloja, omistusasuntoja. Ja myös 'apartments' eli vuokra-asunnot, rivi- tai kerrostaloissa ovat suosiossa. Kerrostalot eivat ainakaan keskikaupungin ulkopuolella ole korkeampia kuin kolmikerroksisia. Keskustan lähellä kyllä on korkeita tornitaloja myös vuokra-asuntoina.

Meidän alueen asukkaat ovat tavallista keskiluokkaista kansaa. Joka talossa on kahden auton autotalli (ei täällä voi tehda mitään ilman autoa), ja talon koko ilmoitetaan makuuhuoneitten määrällä. Siis suomalainen 'kolme huonetta ja keittiö' olisi täällä 'two-bedroom home'.  Kylpyhuoneitten määrä ilmoitetaan myös, eli ' two bedrooms, two and a half baths, jolloin on kaksi makkaria,  kaksi kylppäriä ja vessa. Yleensä talot ovat kaksikerroksisia. Yksikerroksinen omakotitalo tunnetaan nimella 'ranch'.

Taloissa on myos takapiha, sen saa aidata jos anoo lupaa 'homeowner's association'ilta eli talonomistajien yhdistykseltä. Joka on jotenkin itse nimennyt itsensä ja perii $75 joka vuosi 'alueen kunnossapidosta'. Alueen säännöissä kielletään esim. rekkojen kadunvarsille parkeeraaminen, pyykkinarut pihoilla ja farmielainten pito (erityisesti laamat mainittiin!).

Videolla näkyy ja kuuluu postiauto (sivutiella näkyy sen perä ja vilkkuvat oranssit valot). Postin auto on pieni pakettiauton tapainen, jossa kuski ajaa oikealla puolella. Kai näitä on nykyään myos Suomessa? Täällä muuten posti jaetaan myos lauantaisin. Jos haluat jättää kirjeen postiin toimitettavaksi, nostat pystyyn postilaatikkosi sivulla olevan punaisen viirin, ja postinkantaja ottaa kirjeesi tai pakettisi ja vie sen postikonttoriin (kunhan muistat laittaa siihen postimerkin).

Risteyksessä on myös kesken oleva viemärityö (oranssivalkoisten tötteröiden ja verkon eristämä). Lopputalvi ja kevät ovat täällä viemaritöiden ja katuun ilmestyneitten monttujen (pothole) korjauksen aikaa aikaa. Nyt juuri käynnissä on 'pothole patrol' , joka korjaa monttuja 24 tuntia vuorokaudessa. Ja niitä ilmestyy joka paikkaan, tiet ovat keväisin täynnä reikiä.

Maanalainen vesijohto täällä rikkontui ja alkoi pulputa pari viikkoa sitten. Puolitoista viikkoa meni, ennekuin se käytiin korjaamassa. Nyt itse putki on kunnossa, mutta kuoppa kaipaa viela viimeistelyä ja jalkakäytävän korjausta.

Alue on ihan hyvä ja turvallinen asua. Olemme tässä kaupunginosassa vähän kuin keskella kahta maailmaa. Muutaman kilometrin päässä länsipuolella alkaa olla köyhempää aluetta, ja mita lähemmaksi keskikaupunkia eli 'downtown'ia mennään, sita rähjäisemmän ja turvattomaman näköistä alue on.

Mita kauemmas itapuolelle sitten mennään, sita isompia ja komeampia talot ja pihat ovat. Kaupungin rikkaimmilla suvuilla ja perheillä on kartanoita 'New Albany' -nimisessä kaupunginosassa. Ja ökytaloja kyllä löytyy melkein joka kaupunginosasta.

Eilen oli keväinen ilma, olin ulkona t-paidassa kun kuvasin tätä. Ruoho selvasti vihertää. Linnut ovat alkaneet kosiolaulunsa, ja kohta varmaan puut ja pensaat alkavat kukkia ja sitten puskevat lehtiä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti