Pääsiäismunia, ei suklaamunia

Kun olin tenava, pääsiäismunat olivat AINA suklaamunia. Päällä kaunista värikästä tinapaperia, ja sisällä oli yleensä pieni rihkamasornus, joka oli mielestäni kauhean nätti. Ainoita poikkeuksia olivat Mignon-munat ja Kinder-munat. Ehkä en enää muista oikein, ehkä itse vain aina halusin suklaamunan ja sormuksen, ja muitakin vaihtoehtoja oli jo tarjolla.

Nyt kuitenkin vilkaisin vähän tarkemmin Meijerin pääsiäismunavalikoimaa. Onhan siellä paljon ihan oikeita suklaamuniakin. On myös suklaapupuja, jotka ovat täyttä suklaata eivätkä onttoja. Munat ja puput siis kuuuvat täälläkin pääsiäiseen, mutta rairuohoa tai pääsiäisnoitia ei tunneta.

Yksi hyllykkö oli kuitenkin täynnä  oikein kirkkaita, suuria pääsiäsismunia. Siihen pysähdyin katselemaan, ja ensin huomasin nämä Angry Birds -munat. Ja ne eivät olleetkaan suklaamunia. Ehkäpä olisin huomannut tämän jo vuosia sitten, jos meillä olisi lapsia, joille pitäisi ostaa vaikkapa Frozen-teemaisia tuotteita. Mutta kaikki munat ovat täynnä jonkin sortin hedelmäkarkkeja, ja tarroja.

Näitä sitten riittää. Tähtien Sota -teemalla myydään vielä kovasti.  Mutta muitakin lapsille suunnattuja teemoja on, Teenage Mutant Ninja Turtles, Disneyn prinsessat ja jopa Hello Kitty ovat saaneet oman karkkimunansa.

En tiedä, ovatko alla kuvissa olevat minituuletinkarkkipussit pääsiäiseksi, vaiko ihan vaan hammaslääkäreitä rikastuttamaan. Kai ne ovat pääsiäiseksi, kun mukana on pupujakin.  Samoja suosikkihahmoja ja -teemoja  löytyy täältäkin, Tähtien Sota ja Disneyn muita hahmoja.

Onko tämä elokuvateemojen hillitön sivutuotemarkkinointi päässyt näin pahaksi? Täällä ainakin Star Wars The Force Awakens -elokuvalla myytiin ihan kaikkea, suurinpiirtein sukista alkaen. Ja hinnat olivat korkeat!

 Jopa 'pääsiäisporkkanat' ovat täynnä hedelmäkarkkeja.

Kurpitsakeitto: Acorn Squash Soup

Viikon toinen keltainen keitto, alkuviikolla kun postitin jutun tortilla-juustokeitosta. Acorn squashille en tähän hätään löytänyt suomenkielistä nimeä. No, kurpisa nyt kuitenkin. Paljon pienempi kuin esimerkiksi Halloweenkurpitsat. Se on kooltaan vähän greippiä suurempi. Väri on tummanvihreä, ja vanha kurpitsa muuttuu kokonaan kirkkaan oranssiksi.

Koska sen hedelmäliha on aika kovaa, se pitää esikypsentää ennenkuin siitä voi laitata keittoa. Leikkasin sen kahtia, poistin siemenet, ja laitoin puolikkaat leikauspinta alaspäin uunipannulle, jossa on pari senttiä vettä. Sitten puolikkaat uuniin 30 - 45 minuutiksi.  

Kuullotin taas ensin kattilassa pienen silputun sipulin ja valkosipulimurskaa voin kanssa. Sitten lisäsin reilut 3 desiä kanalientä ja annoin sen kiehahtaa. Kaavin kurpitsan kuorista ja mössäsin ensin haarukalla kulhossa. Sitten mössö kattilaan, ja koko hoito sai hautua miedolla lämmöllä parikymmentä minuuttia.

Tässä pitää taas kehua Strippiksen vinkin mukana ostettuja silikonisia kattilan/kulhon kansia.  Ne lerpukkeet ovat mahtavia! Kestävät kuumuutta, ja imaisevat itsensä tiiviisti kiinni kuuman kattilan yläreunaan. Keittoni kiehui reippaasti  ihan alimmalla lämmöllä. Tarvitsen vielä tavallisia kattilan kansia tapauksissa, missä kannen pitää olla vähän raollaan. Mutta yleiseen käyttöön nämä ovat ihanat. Ja helppo huuhtaista puhtaaksi!

Innostuin näistä sen verran paljon, että kun eka sarja (punainen) toimi hyvin, tilasin vielä toisen sarjan. Siinä on extra suuri kansi, joka on tarpeeksi iso paistinpannulleni.

Suurin lerppu on tarpeeksi iso paistinpannulle.

Valmis keitto on aika paksua, ja väri vaaleni oranssisesta keltaiseksi. Kypsän keiton soseutin sauvasekoittimella tasaiseksi. Ohensin sitä pikkuisen kahvikermalla.

Suolaa voi lisätä, jos sitä tarvitsee. Ohjeeni neuvoi maustamaan jauhetulla muskottipähkinällä ja kanelilla. Laitoin ihan ripauksen muskottipähkinää enkä kanelia. Ihan kivan makuista taas. Nyt vaihteeksi ulkona on kylmää, ja lumisade palasi, niin että keittoja on ollut kiva syödä.  Uusia  vaihtoehtoja ei nyt ole tulossa, niin että keittopostausten sarja on lopussa, ainakin vähäksi aikaa.

Rähinää 25.4.2008

Tämä on nyt varmaan viimeinen postaus vanhoista koirakuvista, enempää ei taida olla tallessa kovalevyllä. Pitää alkaa joskus käydä läpi poltettuja CD-levyjä, jos niistä löytyy lisää.

Tässä nyt kuvia huhtikuulta 2008. Kimi on jo aika ison näköinen. Ilmeet ovat taas kovin pelottavat, mutta oli ihan leikkiä tämäkin oli.

Kakkumascaran testausta

Kakkumascarat ovat nykyään harvinaisia. Omista nuoruuden kokeiluista kuitenkin muistelen, että niillä sai mielestäni parempaa tulosta kuin kierremascaroilla.  Omat ripseni ovat aika lyhyet ja suorat, niin että tuuheita, kaarevia ripsiä en edes kuvittele saavani aikaan. Ja irtoripsiä en laita. Kokeiltu on, ja näytän lähinnä pelletä.  Joillain kierremascaroilla kuitenkin pitää sutia monia, monia kerroksia ennenkuin ripset ovat edes tummennetun näköisiä.

Verkosta löysin oli pari artikkelia, joissa kerrottiin, että kakkumascaroita on taas markkinoilla. Ensimmäinen verkosta tilaamani kokeilu, La Femme Pro Cake Mascara oli huono kokemus. Ripset paakkuintuivat, ja väri alkoi karista poskille melkein heti. Kunhan saan ostettua eyeliner sealeria, kokeilen uudelleen ja käytän sitä veden asemesta.

Tässä kokeilu numero kaksi: Tana Extreme Brown Stone Mascara Block. Paljon parempi! Väri pysyi ripsissä koko päivän, ja oli helppo puhdistaa illalla. Pikkuisen ripset sojottavat omituisiin suuntiin, mutta se ei ole mascaran vika. Ensi yritys ei juuri koskaan ole täydellinen.  Eiköhän tässä muutaman yrityksen jälkeen ripset ala näyttää hyviltä!

Ainoa haittapuoli meikäläiselle on se, että Tana on saksalainen merkki, ja maksaa täällä maltaita. Ostin omani ebaysta  halvemmalla kuin esimerkiksi Amazonista, mutta siellä oli vain tuo ruskea. Olisin halunnut mustan, mutta kyllä väri ihan tarpeeksi tummalta näyttää.

Kaupoissa näkyvää: St. Patrick's Day

Vihreitä apilan muotoisia rannekkeita, sormuksia, laseja ja kaulakoruja.

Maaliskuun 17. päivä on Pyhän Patrikin päivä, eli Irlannin kansallispäivä. Tätä ei Suomessa juhlittu ainakaan minun siellä asuessani. Täällä se näkyy ainakin baareissa, ja kauppoihin ilmestyy aina vihreitä t-paitoja ja muuta 'tarpeellista' rekvisiittaa. Näitäkin on ollut myynnissä jo ainakin pari viikkoa. Se ei ole virallinen juhlapyhä (paitsi kahdessa paikassa: Massachussettsin Suffolk Countyssa, ja Georgian Savannahissa), mutta eri sorttista juhlimista riittää.

Itse St. Patrickin päivänä pitäisi yllä olla jotain vihreää. Yleensä muistan vetäistä päälle vihreän T-paidan. Mutta ei ketään lynkata, vaikka vihreää ei päällä ole. Heitä saatetaan  kuitenkin nipistää. Pubit, varsinkin Irish Pubit (joita on täällä useita ketjuja) juhlivat enemmänkin. Jotkut antavat alennusta oluttuopista, jos päälläsi on vihreää. Myös vihreää olutta valmistetaan, sen mausta en tiedä!

Ruokakaupoissa olen nähnyt ainakin vihreää raviolia, ja apilan muotoon leikattuja pastalevyjä, ja leivonnaisia. Muutamat kaupungit värjäävät läpi kulkevan joen vihreäksi (esimerkiksi Chicago), ja on paraateja. Itse kun en olutta juo, emmekä käy pubeissa, juhlinnan taso tai laatu pubeissa ei ole selvillä. Mutta hauskaa kaikilla tuntuu olevan! 

 

Kaupoissa Pyhän Patrikin päivän myyntituotteille ei varata kovin suurta tilaa, koska lähinnä myydään t-paitoja ja rihkamakoruja. Kukkapuolella on yleensä eri tyyppisiä onnenapiloita ruukuissa. Niitä tykkään ostaa ja yrittää saada ne kasvamaan. Yleensä ne kuitenkin nääkähtävät jossain vaiheessa. Olin nuorempana varsinainen viherpeukalo, mutta nykyisin mikään kasvi ei tunnu pysyvän hengissä pitkään!

Tapahtumaan on aikaa vielä melkein kuukausi. Yritänpä katsella tuleeko kauppoihin muuta vihreää kuin nämä kuvissa olevat asusteet, ja saanko kuvia.