En suosittele polkupyöräilyä täällä - Kuvia Morse Roadin varrelta

 

Pyörällä ajaminen täällä on riskipeliä. Tien pientareet ovat useimmiten hyvin kapeita niin etta pyörät ajavat ihan ajoradalla. Autot ohittavat niitä joskus senttien päästä, kun ovat kärsimattömiä ja pyörä hidastaa liikennettä. Suurin osa pyöräilijöistä on kuntoilijoita: painavat urheiluvaatteet ja kypärä päällä pitkin teitä kaupunkien ulkopuolella.  Varsinaisia pyöräteitä on harvassa, joidenkin teitten varsilla on pyöräkaistoja, mutta ne ovat kapeita, vajaa puoli metria, ja autoliikenteen keskellä. Nopeusrajoitus Morse Roadin varrella on tällä alueella 45 mph (n. 70 km/h), ja kansa ajaa ylinopeutta.

Siinäpä se pyöräkaista, hyvin kapealta näyttää!

Valitettavasti nämä pyöräilijät eivät yleensä kunnioita liikennesääntöjä: ei pysähdytä STOP-merkin edessä, ei pysähdytä punaisissa valoissa, hivuttaudutaan autojen ohi, kun autot ovat pysähdyksissä liikennevaloissa (niin etta pyöräilijan joutuu ohittamaan toisen kerran, koska kiilasi edelle). Ja suuttuvat, kun ehdottaa, etta josko noudattaisit liikennesääntöjä.

Ylin kuva on Morse Roadin varrelta. Morse on vilkaasti liikennoity, kaupungin itä-länsi -suunnassa halkaiseva tie. Autokaistoja on kaksi kumpaankin suuntaan, ja risteysalueella kaistoja voi olla viisi tai kuusi/suunta, mukaanlukien kääntymäkaistat. Ja keskellä pikkuruinen pyöräkaista. Morse Roadilla ei kuntopyöräilijöitä ole. Työ- tai kauppamatkoja polkupyörillä tekevat ne, jotka ovat autottomia tai urheita.

Pyörää ei minulla täällä ole. Surku, koska Suomessa minulla ei ollut autoa, eli kävelin tai pyöräilin joka paikkaan kun sää salli, ja muutoin käytin bussia.  Täällä en uskaltaisi lähteä liikenteen sekaan tien varrelle polkupyörallä. Alueellani on muutama kuntopyöräilijä. He polkevat ympäri naapurustoa, ei sen kauempana. Minulla on kotona kuntopyörä, se riittäköön.

Joku ehdotti, etta osta autoon pyöränkuljetusteline, ja aja autolla urheilupuistoon, jonka yhteydessa on pyöräilylenkki.  Ajatus, etta pitaisi ajaa kauas  autolla, etta pääsee pyöräilemään jotenkin tuntuu väärältä..

Harmi, rakastin pyöräilyä ja pyöräteitä. Mika oli sen ihanampaa kuin tehdä pitkä, rauhallinen pyörälenkki kauniina kesäiltana!

Välillä pyöräkaista katoaa. Sivulla olevalla pikku jalkakäytävällä ei saa ajaa pyoralla.

Pyöräkaista palasi tien sivuun.

Lisäys illalla 31.5: Ajelulla tänään kaupungin ulkopuolella, ei siis Morse Roadilla, mutta tuttu tilanne: pyöräilijöitä tiellä. Ei piennarta, ohittaminen on joskus tuskaista kun joutuu odottamaan kauan tilaisuutta:

Päivän Lintu: Kottarainen (Starling)

Kottaraisia täällä näkee isoina parvina niinkuin Suomessakin, ja takapihan lintulautojen sisältö ja talikakut maistuvat niille liiankin hyvin, samoin rouhittu maissi talvella. Olisi kivempi, jos nämä rohmut eivat söisi kaikkea ruokaa, mutta minkäs teet. Isommat turpiaalit ovat kuitenkin viela suurempia ahmatteja.

Kuvassa näkyy aika hyvin höyhenpeitteen väri, musta on melkein metallinhohtoista päässä ja rinnassa. Tuota en ole koskaan kauempaa huomannut.

Video: Kardinaali lintulaudalla

Lyhyt video koiraspuolisesta kardinaalista syömässä:

Video: Punavarpusia lintulaudalla

Oletan, etta vaalea naaras on myös punavarpunen (vain koirailla on punaista), mutta se voi olla joku muu pihalla käyvistä pikkulinnuista. En ole kovin hyva tunnistamaan niitä.

Video: Sininärhi syömässä

Sininärhi (Bluejay, blue jay) on kaunis lintu, taas harmittaa, että kulma, jossa takapihan lintulaudat ja muut ruokintavempeleet ovat, on suurimman osan päivästä varjossa. Auringonvalossa sininen höyhenpeite on tosi sievä!

Tana aamuna otin videokuvaa useammastakin linnusta syömässä. Videot punavarpusesta ja kardinaalista tulevat kohta kunhan saan ne latautumaan YouTubeen. Kameran zoomaus tms -äänet ovat harmillisen kovia kliksauksia muuten hiljaisella videolla. Ja taustalla ehkä kuuluva läähätys on nuorempi koirani, tulimme juuri lenkiltä ja ulkona on kuuma!

Siemenkakulla ja maassa:

Ihan parin sekunnin pätkä siemenkakulta:

Lintulaudalla:

Päivan Lintu: Northern Mockingbird (Taiturimatkija)

Matkijalintuja ei tule usein lintulaudoille, vaikka niitä on alueella paljon. Ne istuvat puitten latvoissa ja lurittelevat laulujaan. Nimensä mukaisesti ne voivat matkia kuulemiansa ääniä, kuulemma auton varashälyttimestä puhelimen pirinään. Meidän matkijalinnut, tai virallisesti nämä taiturimatkijat, lähinnä sirkuttelevat muiden lintujen lauluja, mutta silloin talloin kuuluu esimerkiksi vauvan itkua jäljittelevä ääni. Ulkonäöltään ne ovat aika vaatimattomia, vaalenharmaita.

Tätä lintua kiinnosti talikakku, ja se myos pomppi pitkäksi kasvaneessa ruohikossa, etsien matoja ja hyönteisiä. Harmi, etta talikakku piti ottaa  nyt pois pihalta. On sen verran lämmintä, etta kakku on pehmea. Turpiaalit söivät koko kakun aina alle tunnissa. Ja onhan ulkona nyt jo runsaasti ruokaa niin etta välttämätöntä ruokkiminen ei ole. Mina vain tykkään katsella lintuja ja ottaa niistä kuvia!

Kuvia ja juttuja saattaa tulla laihanlaisesti viikonlopun ja alkuviikon aikana. Tarkoitus oli ottaa taas kamera mukaan ja ottaa paljon kuvia. Mutta onnistuin jotenkin venäyttämään selkälihakseni nyt heti herättyäni. Nyt istuminen sattuu ja seisominen sattuu, ellen istu tai seiso omituisesti mutkalla. Ellei tämä suihkun jälkeen ala tuntua paremmalta, taitaa olla parasta jättää autossa istuminen pois viikonlopun suunnitelmista. Mutta katsotaan nyt milta päivemmällä tuntuu.

Jos lähdemme ajelulle, pitää muistaa välttää OSU:n kampusalueen läheisyyttä. Ohio Stadiumilla on tänään Rolling Stonesin konsertti, jonne odotetaan 60 000 katsojaa. Äijät jaksaa vielä heilua! Piti katsoa verkosta, etta kuinka vanhoja nämä heput ovat. Yli seitsemänkymppisia, Ronnie Wood on nuorin, ja 'vain' 67-vuotias! Pitää nostaa hattua 'papparaisille'! :)

Ensin pitää ajaa pois tuo turpiaali...

Liian nopea kuvattavaksi!

Kalasääksi (osprey) pesii Alum Creek Lake -järvellä

Alum Creek Lake on iso patojärvi Columbuksen pohjoispuolella. Se kapenee pohjoiseen mennessä pienemmäksi joeksi, jonka varrella huomasimme viime viikon ajelulla isoja pesimisalustoja pylväitten paassa.  Yhden pylvään nokassa pesän vierella istui iso, haukan näköinen lintu. Verkkoselailun jälkeen tulin tulokseen, etta kyseessä taitaa olla kalasaaksi (osprey).

Toinen pesa. Jotain siella liikkui, mutta en saanut hyvaa kuvaa.

Noita lintuja en nähnyt lennossa, ja vain yhden pesän yhteydessa oli näkyvilla aikuinen. Pesät olivat kuitenkin aika kaukana tiestä, niin etta edes zoomaus ei tuottanut kovin hyviä kuvia. Alustoja näkyi olevan ainakin puolenkymmentä. Toivottavasti kaikkiin tulee asukkeja.  Paikka on turvallinen, ja muutenkin rauhallinen.

Vedessä nakyi myös minulle uusia tuttavuuksia. Jos nyt oikein tulkitsen kuvia ja verkon tietoja, samalla järvellä uiskenteli myos paljon merimetsoja (cormorant). Sen jälkeen muutama kuva matkan varrelta.

Järven pohjoisosassa on alue 'hevosleireille':

Järven pohjoisosaa, muutama kajakki  ja moottorivene vedessä.

Moottoriveneilijoitä.

Pieni hautausmaa.

Kirkko

Kappas, taas kirkko.