Kavin juuri leikkaamassa nurmikon, ensi kertaa talle kevaalle. Nyt
kivasti nena vuotaa, yskittaa ja silmia kutisee. Unohdin ottaa
allergialaaketta herattyani (ilmastoinnin korjaaja soitti olevansa
matkalla juuri kun astuin pois suihkusta, ja tastapa aiheutui pieni
kiire ja paniikki!)
Allergioita minulla sitten on laidasta laitaan. Lapsena kävimme usein vierailulla isäni sedän luona maalla, ja siella oli paljon kissoja, ja usein pentuja. Leikin niiden kanssa aina koko vierailun ajan, ja kotiin palattua aina silmiä punoitti ja kutisi. Kissa-allergia siis oli selvä tapaus.
Harrastin ratsastusta, ja tallissa kuivan heinän pöly yskitti, ja nenä alkoi niiskua. Silloin käytiin lääkärissä ja todettiin heinäallergia. Mitään lääkkeitä en saanut, lähinnä kaskyn pysyä erossa kuivista heinistä.
Allergiat vain pahemivat vanhemmaksi tullessa. Toista kertaa en testeissa enää käynyt, mutta kesäisin alkoi ulkona pyöräileminen olla tuskallista. Taisi olla pujon kukkima-aikaan. Lähinnä kuitenkin näista sain silmäoireita: kutinaa ja punoitusta.
Harmillisin allergia kuitenkin on siniselle väriaineelle. Meikkasin yleensa aina sinisen rajausvärin kanssa. Eräänä päivänä rajaukset vain alkoivat polttaa ja kuorivat ihon pois. En silloin tiennyt mka tarkasti oli vialla, niinpa meikin käyttö piti rajoittaa vain mustaan ripsiväriin. Se ei ärsyttänyt, ja vähitellen opin käyttämään lääkehiiltä rajausten piirtämiseen.
Tajusin, että kyseessä on todellakin sininen väriaine, jota on useissa tuotteissa. Tämä sen jälkeen, kun käytin sinistä hammastahnaa, ja suupieleni alkoivat ensin punoittaa, sitten kuoriutua.
Muita aikuisiällä esiintyviä allergian aiheuttajia olivat muun muassa hasselpähkinät ja tuoreet kirsikat. Vasta tässä verkkoaikakaudella opin etta nämä liittyvat koivuallergiaan. Elimistö tulkitsee joitain aineita samoin kuin koivun siitepolyä.
Tänne Amerikkaan muutettuani elämä helpotti ainakin siitepölyaikaan. Ensimmäiset viisi vuotta olivat upeita! Ei siitepölyallergiaa, saatoin olla ulkona vuoden ympäri eikä oireita. Olisi pitanyt tietää, etta se oli liian hyvää ollakseen totta!
Pikku hiljaa siitepölykaudella alkoi nuha ja ennenkaikkea silmien kirvely. Nyt olen siinä pisteessä, etta siitepölykaudella (mika täällä kestää noin vaatimattomat 8 kuukautta) laitan joko silmätippoja, tai nappaan tabletin kun tiedän etta ilmassa on paljon allergeeneja. Toistaiseksi olen pärjännyt kivasti käsikauppalääkkeillä, kunhan muistan ottaa ajoissa.
Käsikaupasta täällä saa ainakin näitä kuvassa olevia laatuja: fexofenadiini, loretadiini ja cetiriziini. Kaikki Costcosta! :) 24 tunnin tabletteja, ja 365 tablettia per purkki.
Ruoka-allergiat sitten ovat senkun vain pahentuneet. Nyt listalla, joka aiheuttaa suun kutinaa on mm. raaka porkkana, raaka peruna (en sita syö raakana, mutta perunoita kuoriessa pitää olla kumihanskat kädessa, muuta käsiä alkaa kutista!), omena, mansikka, manteli, kiivi, soijamaito, tofu, raa'at maapähkinät, luumu...
Onneksi kuumennus auttaa, voin syödä esimerkiksi omenapiirakkaa, keitettyja perunoita ja porkkanoita, mansikkahilloa. Soijaa en kesta edes kuumennuksen jälkeen. Vesimeloni on rajamailla, se ehkä/joskus saa aikaan kutinaa. En ole vime aikoina testannut.. Rakastan vesimelonia (ja kirsikoita), mutta en ala riskeerata näiden allergioiden kanssa. Toistaiseksi mikään ei aiheuta muuta kuin suun kutinaa, mutta parasta pysyä erossa.
Sininen väri, joka täällä tunnetaan esim. nimilla D&C Blue 1, Blue 1, on siis harmillinen. Olen usein ostanut shampoota tai hoitoainetta, joka ei ole sinistä. Mutta kun luen tuoteselosteen, sielta se pikku piru Blue1 vaan pilkistää. Harmi, että esimerkiksi hammastahnoissa sininen on se suosituin väri!
Nyt olen oppinut, etta käyn läpi tuotteen ainesosat vaikka se ei näytä varsinaisesti siniseltä. Mutta pitää varoa hajuvesiä, käsitiskiaineita, kaikkia ihonhoitotuotteita, huulipunia, ja voiteita, hiusgeelia, pyykinpesuaineita..
Allergioita minulla sitten on laidasta laitaan. Lapsena kävimme usein vierailulla isäni sedän luona maalla, ja siella oli paljon kissoja, ja usein pentuja. Leikin niiden kanssa aina koko vierailun ajan, ja kotiin palattua aina silmiä punoitti ja kutisi. Kissa-allergia siis oli selvä tapaus.
Harrastin ratsastusta, ja tallissa kuivan heinän pöly yskitti, ja nenä alkoi niiskua. Silloin käytiin lääkärissä ja todettiin heinäallergia. Mitään lääkkeitä en saanut, lähinnä kaskyn pysyä erossa kuivista heinistä.
Allergiat vain pahemivat vanhemmaksi tullessa. Toista kertaa en testeissa enää käynyt, mutta kesäisin alkoi ulkona pyöräileminen olla tuskallista. Taisi olla pujon kukkima-aikaan. Lähinnä kuitenkin näista sain silmäoireita: kutinaa ja punoitusta.
Harmillisin allergia kuitenkin on siniselle väriaineelle. Meikkasin yleensa aina sinisen rajausvärin kanssa. Eräänä päivänä rajaukset vain alkoivat polttaa ja kuorivat ihon pois. En silloin tiennyt mka tarkasti oli vialla, niinpa meikin käyttö piti rajoittaa vain mustaan ripsiväriin. Se ei ärsyttänyt, ja vähitellen opin käyttämään lääkehiiltä rajausten piirtämiseen.
Tajusin, että kyseessä on todellakin sininen väriaine, jota on useissa tuotteissa. Tämä sen jälkeen, kun käytin sinistä hammastahnaa, ja suupieleni alkoivat ensin punoittaa, sitten kuoriutua.
Muita aikuisiällä esiintyviä allergian aiheuttajia olivat muun muassa hasselpähkinät ja tuoreet kirsikat. Vasta tässä verkkoaikakaudella opin etta nämä liittyvat koivuallergiaan. Elimistö tulkitsee joitain aineita samoin kuin koivun siitepolyä.
Tänne Amerikkaan muutettuani elämä helpotti ainakin siitepölyaikaan. Ensimmäiset viisi vuotta olivat upeita! Ei siitepölyallergiaa, saatoin olla ulkona vuoden ympäri eikä oireita. Olisi pitanyt tietää, etta se oli liian hyvää ollakseen totta!
Pikku hiljaa siitepölykaudella alkoi nuha ja ennenkaikkea silmien kirvely. Nyt olen siinä pisteessä, etta siitepölykaudella (mika täällä kestää noin vaatimattomat 8 kuukautta) laitan joko silmätippoja, tai nappaan tabletin kun tiedän etta ilmassa on paljon allergeeneja. Toistaiseksi olen pärjännyt kivasti käsikauppalääkkeillä, kunhan muistan ottaa ajoissa.
Käsikaupasta täällä saa ainakin näitä kuvassa olevia laatuja: fexofenadiini, loretadiini ja cetiriziini. Kaikki Costcosta! :) 24 tunnin tabletteja, ja 365 tablettia per purkki.
Ruoka-allergiat sitten ovat senkun vain pahentuneet. Nyt listalla, joka aiheuttaa suun kutinaa on mm. raaka porkkana, raaka peruna (en sita syö raakana, mutta perunoita kuoriessa pitää olla kumihanskat kädessa, muuta käsiä alkaa kutista!), omena, mansikka, manteli, kiivi, soijamaito, tofu, raa'at maapähkinät, luumu...
Onneksi kuumennus auttaa, voin syödä esimerkiksi omenapiirakkaa, keitettyja perunoita ja porkkanoita, mansikkahilloa. Soijaa en kesta edes kuumennuksen jälkeen. Vesimeloni on rajamailla, se ehkä/joskus saa aikaan kutinaa. En ole vime aikoina testannut.. Rakastan vesimelonia (ja kirsikoita), mutta en ala riskeerata näiden allergioiden kanssa. Toistaiseksi mikään ei aiheuta muuta kuin suun kutinaa, mutta parasta pysyä erossa.
Sininen väri, joka täällä tunnetaan esim. nimilla D&C Blue 1, Blue 1, on siis harmillinen. Olen usein ostanut shampoota tai hoitoainetta, joka ei ole sinistä. Mutta kun luen tuoteselosteen, sielta se pikku piru Blue1 vaan pilkistää. Harmi, että esimerkiksi hammastahnoissa sininen on se suosituin väri!
Nyt olen oppinut, etta käyn läpi tuotteen ainesosat vaikka se ei näytä varsinaisesti siniseltä. Mutta pitää varoa hajuvesiä, käsitiskiaineita, kaikkia ihonhoitotuotteita, huulipunia, ja voiteita, hiusgeelia, pyykinpesuaineita..
Vaikuttavaan määrään tuotteita lisätään sinistä. Myos ruokapuolella tämä pätee. Usein myos ruskeissa karamelleissa kuorrutus sisältää sinistä. Olenkin lopettanut ainakin M&M-karkkien syönnin. Jos tuota on keltainen tai oranssi, toivon etta se on turvallinen! :) (ei aina.. joissain kellertävissa hiusgeeleissa on listattu Blue1 ainesosaksi.. huokaus...)
Meikkipuolella ilokseni olen löytänyt mineraalikosmetiikan, ja puhdas sellainen ei sisällä Blue1-väriä. On sitten eri asia mita haittoja mineraalipuolen ainesosista on, mutta olkoon. Nyt saan silmiini myös siniset rajaukset! :)
Walmartin allergia- ja flunssalaakevalikoimaa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti