sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Ja hengissä ollaan vieläkin!




Helmikuu on tässä vierähtänyt  hitaasti. Olen postannut kyllä koirien kuvia Instagrammiin, ainakin alkukuukaudesta. 

Mies oli työmatkalla kuun alussa, onneksi poissa alle viikon. Mutta oli ikävä, ja koska olen hillittömän lentopelkoinen, myös huoli. Matka sujui hyvin, nyt mies kotona eikä toivottavasti lentomatkustele  lähitulevaisuudessa.

Takapiha on mutavellinä.. Yritän tässä miettiä, miten sinne saisi kesäksi ruohoa. Ostin lisää verkkoaitaa, ja yritän jakaa pihan osiin, joihin kyvän ruohoa ja koirat eivät pääse kunhan kasvukausi alkaa.

Westerville joutui uutisten otsikkoihin, kun 911-puheluun vastanneet kaksi poliisia ammuttin pari viikkoa sitten. Westerville on oma kaupunkinsa,, mutta myös osa suur-Columbusta. Miehen työpaikka on Westervillessä.  Muistokulkueet ja hautajaiset olivat uutisissa pitkään, ja jopa Suomen Ilta-Lehti tai Ilta-Sanomat uutisoivat asiasta, tosin sen/niiden kommentit olivat suomalaisten tyyliin ja osa täysin asiattomia.

Pari päivää tämän jälkeen sitten tapahtui taas, nyt Floridassa, kamala kouluammuskelu.. Kun olin töissä, yksi työkaverini kysyi (kun kuuli, että olen  ammatiltani opettaja) miksi en tee opetustöitä koulussa. Yksi syistäni oli juuri turvallisuus.. Nyt en täällä menisi kouluun opettamaan.. huokaus.. Rakastin opettajana olemista, mutta ei nyt, ei täällä....

Viime yönä ole lämmintä, ja nukuin ikkuna auki. Aamuviideltä heräsin, kun kuulin 'bang bang bang bang bang bang  bang'- äänen.. Siinä unissani ajattelin, että tuo saattaa olla ampumista (en ole onneksi ikinä kuullut ampumista lähietäisyydeltä). Ja aamulla luin paikallisuutistä, että parin kilometrin päässä jotakuta oli ammuttu päähän, 6 - 7 kertaa naapureiden mukaan,  kotiintunkeutumisen jälkeen, juuri aamuviiden jälkeen. Eli kuulin juuri ne laukaukset.. Ei ihan lähellä siis,  mutta silta karmaisevaa..

Jospa maaliskuu on parempi... Joooo, ja nyt en edes löydä kuvia postattavaksi, kun on tämä uudempi läppäri..


Hold on..


maanantai 5. helmikuuta 2018

Rukoilijasirkka ja muutama muu viime kesän öttiäinen



Lisää kuvia kesältä 2017. Kivoin ötökkä oli rukoilijasirkka. Olin nähnyt näitä aina muutaman vuoden välein. Aika pieniä, ja yleensä kirkkaan vihreitä.


Tämäkin kaveri oli suht' pieni, mutta enemmänkin ruskea kuin vihreä. Se istui melkein takaoven kahvalla, niinpä pidättelin sitä vähän pitempään ja otin kuvia. Ja kuvista ei tullut hyviä, sillä tämä tyyppi ei halunnut pysyä paikallaan!

Mutta silti hei!!!! Pidin kädelläni rukoilijasirkkaa! Jonka löysin  takapihaltani! Tai siis takaovestani!  Ja no worries, päästin kaverin vapaaksi  kuvaussession jälkeen.

Kuvat eivät oikein  tarkentuneet, pahuksen yksikäsikuvaus...






Sirkka katoaa aika hyvin lehtien sekaan.



Muutama hyvin lyhyt video:






Muutama muu öttiäinen: Laulaukaskaitten kuoria puissa. Näitä näkyy aina kesäisin. Jos tai kun harvinaisemman vuosikerrat kuoriutuvat, koteloita on sadoitttain











Tässä joku kiva toukka. Ei aavistustakaan, mitä tästä tulee.





Ja nätti kovakuoriainen. Yleensä Nätti = Tuhoisa, and then some.. Mutta tästäkään en tiedä enempää... LISÄYS: Verkosta löytyi nimi: spotted cucumber beetle. Hah! Tuholainen! Major agricultural pest, sanoo Wikipedia. Tuhoaa mm. kurkkuja (nimensä mukaisesti), soijapapuja, puuvillaa ja papuja. Ja toukat tuhoavat maissin juuria. Että silla lailla.