Tiistaina oli ihan kiva leipomispäivä, kun ulkona oli taas kylmempää. Päätin tehdä ihan nopeasti leivottavan kurpitsaleivän, kun minulla on valtava määrä purkkikurpitsasosetta, jota ostin aikanaan Susin masua varten.
Tällaiset kurpitseleivän tapaiset makeat leivät ovat täällä aika tyypillisiä. Ne ovat paljon makeampia kuin tavallinen leipä, mutta eivät ihan yhtä makeita kuin kahvikakut. Mutta kyllä silti sinne makean puolelle menee. Yleensä olen syönyt kurpitsaleipää Kiitospäivän aterialla. Jotkut ravintolat, esimerkiksi Bob Evans, myös tarjoilevat usein jonkin sortin makeaa leipää alkupalaksi. Ennen kuin saat varsinaisen ateriasi pöytän tuodaan leipää ja voita. Barbequeravintoloissa tarjotaan samantyyppistä maissileipää, mutta en ole yrittänyt tehdä sitä kotona.
Tämän ohjeen leipä on aika miedon makuinen, ja oikein helppo valmistaa.
Tarvitset (alkuperäinen ohje: http://www.onceuponachef.com/2009/09/spiced-pumpkin-bread.html) seuraavaa:
170 grammaa voita tai margariinia
5 dl hienoa sokeria
2 suurta kanamunaa
I purkki kurpitsaa, 15 oz eli 425 grammaa (pieni) (ihan puhdasta kurpitsaa soseena, ei paloina)
0,5 teelusikkaa leivinjauhetta
0,5 tl leivinsoodaa
1 tl kanelia
1 tl jauhettua mausteneilikkaa
1tl jauhettua muskottipähkinää
0,5 tl ruokasuolaa
Sekoita vehnäjauhot ja muut kuivat aineet tasaiseksi.
Vaahdota voi ja sokeri.
Lisää kananmunat yksitellen, vatkaten voimakkaasti. Jatka vatkaamista tasaisesti, kunnes seos on kuohkeaa.
Lisää kurpitsa. Taikina on aika rakeista tässä vaiheessa.
Lisää jauhoseos samalla hitaasti vatkaten/sekoittaen.
Laita tasaiseksi sekoitettu taikina kahteen voideltuun ja jauhotettuun vuokaan. Itse käytän silikonivuokia. Koko on uh.. 10" x 5" x 3" tuumina, eli 25,4 cm x 12,7 cm x 7,6 cm.
Paista 165-asteisessa uunissa 65 - 75 minuuttia, kunnes kypsää (taikina ei tartu testitikkuun).
Anna vuokien tasaantua ensin n. 10 minuuttia. Sitten voit kumota vuuat ritilälle ja antaa niitten jäähtyä ennen kumoamista. Itselläni on taas kivat silikonivuuat, ne on helppo kumota ja helppo puhdistaa!
Uunilämmin leipäviipale on hyvää voin kanssa. Jääkaappikylmä maistuu joko sellaisenaan, tai lämmitä mikrossa ja tarjoa taas voinokareen kera.
Tirli kyseli seiskassa tyypliisitä viikon ruokalistaani. En osaa sanoa, kuinka amerikkalainen tai ei-amerikkalainen tämä on :)
VastaaPoistaEnsinnkin aamiaista meillä ei yleensä syödä. MIes ei syö ikinä mitään ennen töihin lähtöä. Minä saatan syödä aamulla banaanin, jos tuntuu, että edessä on kiireinen päivä. Töissä ollessani kyllä söin aamulla esimerkiksi kinkkusämpylän.
Tuo aamiainen on kai jäänyt pois ihan lähinnä siksi, että Suomessa söin aina aamulla ruisleipää, kinkun tai maksamakkaran kanssa. Mitkään makeat tai rasvaiset amerikkalaistyyppiset aamiaistuotteet eivät kerta kaikkiaan maistu. Kaurapuuuroa en viitsi alkaa laittamaan, ja sämpylöitäkin olen laiska ostamaan.
Joka arkipäivä mies tulee lounaalla kotiin, ja ostaa mukaansa työpaikan vieressä olevasta putiikista pienen Jersey Miken italialaisen sub sandwichin. Siinä on kinkkua, salamia, pepperonia, tomaattia, suikaloitua lehtisalaattia, punasipulia, ja viinietikkakastike. Ihan hyvä vaihtoehto, kun 15 vuotta sitten hänen lounaansa oli Burger Kingin hampurilainen ja ranskalaiset.
Oma lounaani on sitten mitä sattuu. Viime aikoina kulho kotitekoista keittoa, ainakin tällä viikojja ja viime viikolla. Joskus laitan salaatin. Joskus syön purkin pikanuudelikeittoa. Joskus tähteitä edelliselta päivälliseltä, joskus harvoin, harvoin pyydän miestä tuomaan minullekin italialaisen subin :)
Viikonloppuna sitten meillä on lounaaksi on yleensä joko iso voileipä, tai kana-caesarsalaattia.
Yritän muistella koko menneen viikon ruokalistaa. Sunnuntaina kävimme ulkona B-spotissa syömässä hampurilaiset. Yleensä kerran viikossa käymme ulkona tai haemme take-outtia.
Maanantaina taisin laittaa uunissa kananrintoja, niille kaveriksi ihan vaan riisiä. Tiistaina laitoin koko uunipellillisen kananreisejä, olivat tarjouksessa, kaveriksi paahdoin parsakaalia ja papuja. Niistä meni puolet paistamisen jälkeen pakastimeen. Noistä tähteistä tulee todennäköisesti se kanakomponentti fried riceen joku päivä tulevaisuudessa.
Keskiviikkona iski hillitön tacojen himo, ja haimme Taco Belliltä pinon ihan perustacoja: jauhelihaa, lehtisalaattia ja juustoa tacokuoressa.
Torstaina oli possunkyljyksiä ja uunissa paahdettua kukkakaalia. Eilen thairuokaa, oma versioni chicken sataysta. Suikaloitua kanaa mausteisessa kookosmaidossa ja jasmiiniriisiä.
Nyt viikonloppua varten on varattu pihvit, ja toinen viikonlopun ruoka on cajun chicken sandwich, eli cajunmausteinen kananrinta viipaleina ranskanleivän päällä. Katselen vielä ilmoja, kumpi on parempi grillausilta.
Varsinaista jälkiruokaa me emme myöskään syö ikinä. No, ehkä kiitospäivänä. Aika harvoin laitan myöskään kahvikakkuja, piiraita tai pikkuleipiä. Joskus vaan iskee leivontainto, ja silloin teen jotain. Edellinen kahvikakku ennen kurpitsaleipää taisi olla viime kesänä. Peanut butter -pikkuleipiä leivon aina muutaman kuukauden välein. Mies syö nykyään omenan mieluummin kuin pikkuleivän. Ja jos makeanhimo iskee, on meillä talossa aina Oreo-pikkuleipiä ja jonkun sortin suklaata :)
Laitan paljon kanaruokia, yleensä ainakin 3 - 4 kertaa viikossa. Sitten on ainakin se yksi pikaruoka, yleensä viikonloppuisin, mutta joskus pitää saada esimerkiksi juuri Taco Belliä. Pizzaa syömme ehkä kerran kuussa.
Onko teillä kala ja kasvispäivä ollenkaan?
VastaaPoistaIhan lihatonta kasvispäivää ei ole. Kalapäiviä on harvassa, kun tuoretta kalaa saa aika huonosti, tai en ole varma onko se miten tuoretta. Lohta ostan aina joskus, ja sitä grillataan.
PoistaKissakalaa täältä kyllä saisi, kun se on järvikala, mutta en tykkää sen mausta. Se kun elää pohjamudassa, sen myös maistuu mudalta.. Pari kertaa on ollut niin paha maku, että enää an sitä laita.