torstai 14. toukokuuta 2015

Päivän lintu: Tammiraitatikka talikakulla

Lämpötila taisi vaihteeksi painua nollan lähelle viime yönä. Lintuja vilisee ruokintapaikoilla takapihalla. Talikakut (suet cake) maistuvat sekä tikoille, mustarastaille että varpusille. En tiennytkään että varpuset olisivat noin kovasti talin perään. Mutta ne taitavat syödä melkein mitä tahansa. Ja näissä talikakuissa on talin lisaksi  siemeniä ja pahkinöitä.

Varpunen isomman talikakun kimpussa

Pieni amerikankäpytikka (hairy woodpecker) vierailee talikakulla useamman kerran päivässä, ja välillä se napsii maasta myos maapähkinöitä ja siemeniä.




Isompaa tammiraitatikkaa (red bellied woodpecker) olen nyt kuitenkin odottanut kamerani kanssa. Se on vähän harvinaisempi vieras, eli en näe sitä ihan joka päivä. Talvisin se kuitenkin vieraili pihalla päivittäin. Tai ehkäpä käy nytkin, mutta enhän minä sentään koko päivää vietä ikkunan edessa lintuja kyttäämässä.

Tammiraitatikan läsnäolon kyllä kuulee, varsinkin jos se on kärsimätön pääsemään talin kimppuun. Lopettelin pihalla juuri nurmikon leikkausta ja sen jälkeen täytin linnuille juomavateja, kun kuulin puista tuttua tikan kimakkaa vihellystä. Jos piha ei pian tyhjene, ja tikka pääse syömään, ääni vain kovenee. Selvästikin tunkeilijaa käsketään painumaan hemmettiin niin että ruokapaikka on vapaa. Talvella oli ihan kiva katsoa, kun tällainen iso tikka parkkeeraa talikakkuun, ja ajaa kaikki lähelle yrittävät linnut pois. Sillä on hyvin pitka ja terävä nokka, jolla on hyvä uhkailla.

Ulkoa kuuluu usein kauas kaikuva tikan nakutus. En tiedä kumpi tikoista on kyseessä, mutta kiva sita on kuunnella.

Tassa tämänkertainen kuvasaalis tuosta tammiraitatikasta. Aikamoista akrobatiaa se esitti talikakun ympari, hyviä profiilikuvia en saanut enempää kuin tuon postauksen alussa olevan kuvan. Ehkapa ensi vierailulla lisää. Linnut ovat kummasti alkaneet piileskellä sen jälkeen kun sain hyvän kameran. Sininärhi kay pihalla, mutta ei viivy maassa muutamaa sekuntia pitempään. Puissa se istuu lehtien takana, ja kuulen sen särisevän huudon lehtien keskeltä. Mutta ei pysy paikallaan niin kauan, etta saisin kuvan. Pentele!














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti