Tavallista elämää Ohiossa: Columbuksen eläintarha: Heart of Africa, Aasia

Kävimme eilen eläintarhassa. Ilma oli ihana, oli juuri kahdenkymmenen asteen paikkeilla, muutama pilvi taivaalla ja kivan viileä tuuli. Eläintarha on iso, kiersimme siitä vain osan. Mies päätti jostain syystä suurinpiirtein pestä naamansa aurinkoivoiteella juuri ennen porteista sisään astumista, ja sai tietty sitä silmiinsä. Hän sitten juoksi pesemään silmänsä joka varttitunnin välein ja lopun ajan tihristeli yhdellä silmällä. (Silmä on kunnossa, se vain ärtyi alkuksi mutta lopetti oikkuilun kun pääsimme kotiin)

WikiPedista pitää vähän luntata faktoja. Eläintarha perustettiin vuonna 1927. Siellä on nykyisin yli 9000 eläintä ja 700 lajia. Kävijoita on vuosittain 2,3 miljoonaa. Pinta-alaltaan tämä kompleksi on noin 2, 3 neliokilometriä, josta itse eläintarhan käytössä on noin puolet. Eläintarhan yhteydessä on erillisen pääsymaksun vaativa Zoombezi Bay -vesipuisto. Tarha valittiin vuonna 2009 Yhdysvaltain ykköseläintarhaksi (USA Travel Guide), ja on ollut erilaisilla top 10 -listoilla. (https://columbuszoo.org/). Eläintarhalla on myos hyvä konservaatio-ohjelma, ja siellä on esim. manaatteja (merilehman näköisiä), jotka ovat toipumassa erilaisista tapaturmista.

Tänne muuttaessani eläintarha oli aika vaatimattoman tuntuinen, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana se on kasvanut ja parantunut valtavasti. Uusi valtava parkkipaikka ja useat parkkipaikan sisäänkaynnit helpottivat tukkoista aluetta, ja nykyään ruuhkia ei ole kuin ihan kiireisimpina aikoina. Parkkipaikan ympäri ajaa sukkula, joka kuljettaa vierailijoita portille. Afrikan Sydän - alue (Heart of Africa) avattiin viime kesänä. Siella on savannimainen iso alue, jossa mm. seeprat, strutsit, kiraffit ja gnuuantiloopit vaeltavat. Päivittäin on näytöksiä, joissa gebardit jahtaavat narussa vedettävää palloa. Kiraffien ruokintaa pääsee seuraamaan ihan läheltä.

Kävimme ensin lounaalla ravintolassa, joka on ihan 'savannin' vieressa. Ravintolasalissa on isot ikkunat, joiden ääaressä voi ihailla laiduntavia elaimiä. Odottelimme gebardien juoksunäytöstä ja katselimme kiraffeja. Afrikka-osaston jälkeen kävimme katsomassa tarhan toisella laidalla olevat flamingot ja aasialaista osastoa. Kuvia otin myös vanhasta mutta toimivasta karusellista. Mangels-Illions Carousel on vuodelta 1914, ja entistetty.

Hermot meinasi vähän mennä, kun luokkaretki kamalan meluisia yläasteikäisiä poikia sattui Aasia-osastolle kanssamme, ja he pitivät sellaista meteliä etta teki mieli karjaista 'Perkele!' ja katsoa loppuuko älämölö. Mutta olin kiltti ja hiljaa. Parkkipaikka oli täynnä koulubusseja, toukokuussa eläintarha näyttää olevan valtavan suosittu luokkaretkikohde!

Sitten piti lähtea kotiin, etta miesparka sai paranneltua silmänsä. Muuten oli oikein kiva päivä! Meilla on vuosilippu, niin etta pääsemme sinne milloin vain mieli tekee ja ilmat suosivat!

Seuraavaksi sitten kuvakavalkadi! Laitan erillisen postauksen gebardien vierailusta 'Watering Hole -alueelle'. Siellä ne jahtaavat palloa ja näyttävät nopeutensa. Sain pikku pätkän videota nuorien gebardien juoksusta, joka ei ole ihan yhta näyttävää kuin aikuisten, mutta kuitenkin katsomisen arvoista!

Iso parkkipaikka, takaosa on arkipaivänä tyhjä. Jos tänne asti joutuu parkkeeraamaan, kannattaa ottaa sukkulabussi sisääntuloportille.

Parkkipaikan toisella puolella on Zoombezi Bay -vesipuisto

Vesipuisto avataan toukokuun lopulla. Nyt se on viela tyhjä.

Yksi Zoombezi Bayn vesiliukumäistä.

Koulubusseja odottamassa luokkaretkeläisiä.

Koulubusseja oli aika monta!

Lähikuva tyypillisestä koulubussista.

Sisääntulon edustalla mainostetaan vasta avattua Merirosvosaarta

Sisääntulon jälkeen, tällä hetkellä rauhallista.

Strutseja, kuvasin nämä ravintolan ikkunan läpi.

Seeprat ja strutsit viihtyivat lähekkain.


Strutsi ja kruunukurkia (crowned crane)

Jonkun sortin antilooppi (kai) etualalla.


Gnuut tuloo!

Leijonilla on oma alue. Naaras parkkerasi lasiseinän viereen.

Pahkasika (warthog)

Pahkis kaivamassa ylös sprinkleriä (vapaana 'watering hole' -alueella, jossa elämet ovat näytillä vähän aikaa)

Kiraffeja pääsee katsomaan läheltä. Ruokintapaikalla on kuitenkin aina työntekija valvomassa, ettei niihin kosketa, tai etta ne eivät mäjäytä ketään turvallaan.