tiistai 1. joulukuuta 2015

Koirani Susi

Olen kertonut koiristani muutamaan kertaan, mutta eihän koirista voi koskaan puhua liikaa! Molemmat ovat saksanpaimenkoiria, nuorempi on nimeltään Kimi (8 vuotta reilun viikon päästä), ja vanhempi on Susi (13 vuotta helmikuussa). 

Rakastan molempia kamalasti, vaikka useimmiten taidan kertoa Susista. Tämä johtuu vain siitä, että Susi on vanhempi, ja vaatii niin paljon hoitoa, että ei siinä paljon ehdi Kimistä kertoa. Kimi on ollut aina terve, ja on myös aina iloinen, aina pahankurinen ja aina vastustamaton.

Susi sen sijaan on mieheni mukaan ihan maminsa vastine: vähän epävarma, usein pintapuolisesti kiukkuinen, mutta sisältä kertakaikkinen söpöliini. Kiitos, rakas mieheni. En ole varma allekirjoitanko arviosi, mutta kiitos kuitenkin :)

Susilla on aina ollut terveysongelmia, niistä olen laittanut aikaisemmin tekstiä, niin että en puutu siihen sen kummemmin. Mutta koiralla on erittäin huono immuunijärjestelmä, ja siksi aina kaikki pienetkin haavat ovat aina tulehtuneet, ja tarvitaan antibiotteja. 

Harmittavasti vanhuus on vain tuonut lisää vaivoja, ja nyt perjantaina on edessä hammaslääkäri: eläinlääkäri poistaa jäljellä olevan yläkulmahampaan, koska näyttää, että sen juuressa on tulehdus. Koiruli sai tänään jo antibioottikuurin, eli toivon, että ien alkaa parantua jo ennen perjantaita. Totta kai olen huolissani. Kesäisessä verikokeessa maksa-arvot olivat vielä aika huonoilla lukemilla, vaikka paljon paremmat kuin vuotta aikaisemmin. Operaatio kuitenkin tapahtuu perjantaina, ellei verikokeitten tuloksissa ilmene mitään tosi pahaa. Nyt siis hikoilen perjantaiaamuun asti, ja toivon parasta. Ja perjantaina hikoilen koko päivän, ja toivon, että leikkaus sujuu hyvin ja koira herää ja toipuu. Edessä tulee varmaan olemaan pari unetonta yötä alakerran sohvalla, kitisevän koiraparan seurana.

Nyt kuitenkin yritän rauhoittua ennen perjantaina. Juuri nyt molemmat koirani nukkuvat, masut on täynnä ja ulos ei tarvitse mennä muutamaan tuntiin. Videoilla on vain Susi. Lähinnä koska hän tunkee itsensä sohvalle ja alkaa nukkua oikein kunnolla. Totean, että sohva on nyt aika lailla vailla tulevaisuutta. Käsinojaa on nuoltu niin hartaasti, että siinä on pysyvä jälki. Ja koiranhajua ei todennäköisesti saisi pois millään. Mutta Susi on ottanut sohvan uudeksi pedikseen, ja kuka minä olen sitä pois siitä käskemään. Jos koira on onnellinen, olkoon!

Perjantaita odotellen/peläten... Pari Susi-videota:





15 kommenttia:

  1. Ota ihan rauhallisesti. :) Ihan samanlaiset tunteet velloo varmasti jokaisella tuossa tilanteessta, oli kyseessä oma lemmikki tai lapsi. Onko tuo nimi Susi siis suomalainen vai amerikkalainen? Eli versio nimestä Susie tms? Neitejähän he ovat?

    Olen alkanut seurailemaan tätä blogiasi, ihanan kivaa arkea sinulla. Itselläni on ollut menetyksiä jne joten haikeana katselen juuri tällaista tasaista arjen onnea, kun kokkailet, kerrot rapakon takaisesta kulttuurista ja hoidat näitä karvaisia perheenjäseniänne.

    t. syyskoira (keksin nimen siitä kun kirjoitin vastineen nimimerkille "kesäkissa")

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kun tykkäät :)

      Nimeksi tuli Susi, kun mietin nimeä, joka olisi hyvä saksanpaimenkoiralle, ja olisi amerikkaisille sekö helppo lausua, että hyvä tyttökoiran nimi. Niinpä ajattelin, että Susi on hyvä, kun siinä tulee susikoira, ja tytän nimi ja lausutaan ihan samalla lailla Suomessa ja täällä :)

      Nuoremmasta tuli Kimi vähän samalla pohdiskelulla, ei ole ihan niin hyvä nimi kuin Susi. Mutta on tytön nimi (kimmi, kimmie) ja mielessä oli Kimi Räikkönen. eli Suomalaista viitettä :)

      Ja tykkään paljon syyskoira -nimestä, kiva ja vähän erilaisempi! :)

      Poista
  2. Tsemppiä hampaanpoiston kanssa ja pikaista tervehtymistä! :)

    VastaaPoista
  3. Toivotaan että leikkaus menee hyvin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Nyt jo vähän jännittää tässä illalla. Toivottavasti tulee nukuttua ensi yönä! Verikokeen tulokset olivat OK vaikka maksa-arvot vähän koholla niin että toivotaan parasta!

      Poista
    2. Saahan hän kipulääkettä kotiinkin? T.syyskoira

      Poista
    3. Susi on nyt jo kipulääkkeillä joka 8. tunnin välein, lonkkien vuoksi. Voi olla, että annostusta lisätään pikkuisen ainakin operaatiosta toipumisen alkupäiviksi. Antibioottejakin on kaikkiaan 2 viikoksi.

      Tämä on nyt jo kolmas hammasoperaatio, ja joka kerta kipulääkkeet ovat kyllä pelanneet hyvin, ja niitä on annettu kotiin ainakin viikoksi. Nukutuksen jälkeen koira on kuitenkin toppurassa ainakin seuraavaan aamuun asti. Ja varmaan saa liukenevat tikit, kun on iso kulmahammas joka poistetaan.

      Nyt illalla pitää vielä antaa pikku lisävälipala ennen nukkumaan menoa, kun puolenyön jälkeen ei saa antaa ruokaa. Aika meillä on kahdeksitoista.

      Hermostuttaa... :)

      Poista
  4. Laita viestiä miten Susi voi. Ihan hyvin, olen varma, mutta silti.
    T: Strippis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elainlaakarissa juuri nyt. Koira on nyt operointipoydalla..piti paeta pdotushuoneeseen. Eli nyt vain odotellaan ja naprataan kannykkaa useita tunteja...

      Poista
    2. Mikäs siellä on vointi, joko on heräilty? :-) t.syyskoira

      Poista
    3. Nyt on koira pois tiputuksesta. Uninen viela mutts ok :) says nahda miten saadan jaloileen ja autoon :)

      Poista
    4. Kotona ollaan. Koira on vieläkin ihan tööt. Olipa hankala saada se pois autosta. Kieli roikkuu ulkona, eikä takajalat vielä oikein toimi. Eli pissalla ei ole vielä onniistunut käymään. Antibiootit sain annettua, en vielä muuta. Mutta Susi sai morfiinia tuossa neljäa aikaan. Nukkukoon sen nyt pois, ja ehkä aamuyöllä sitten alkaa vessahommat sujua.

      Poista
    5. Kiva, nyt homma on ohi ja hyvin meni. Siinä onkin kantamista :-) saitko kipulääkettä mukaankin? Voi sentään poloista. Mitenkä syöminen sitten sujuu ilman hammasta? Tällä on kohta aamuyö... T.syyskoira

      Poista
    6. Kipulääkettä annan sekä samaa, mitä anna niihin lonkkakipuihin, plus sain myös toista sen lisäksi kymmeneksi päiväksi. Taitaa mennä tämä yö valvomiseksi, kun en uskalla antaa kipulääkkeitä ennenkuin koira on valppaampi ja morfiini on poistunut systeemistä.

      Tällä hetkellä koirua ei kiinnosta edes avata silmiään, eli kipuja ei ole ainakana vielä.Hampeja taita aolla jäljellä vain muutama. Aika pehmeää se on syönyt tähänkin asti, ja muonapapanat ovat pieniä, ja se on niellyt ne kokonaisina.

      Kaksi viikkoa nyt kuitenkin pitää syöttää ihan pehmeää, eli huomiseksi on vauvanruokaa, ja sitten olen jo keittänyt kanaa ja riisia, ja sitä mössään kurpitsan kanssa seuraaviksi viikoiksi.

      Poista