Eilen iski silmitön himo spagettiin ja jauhelihakastikkeeseen. Ja nimenomaan halusin omaa spesiaalikastikettani: siihen laitetaan jauhelihan lisäksi englanninkielisen nimensä mukaan kaikkea mitä keittiöstä löytyy, paitsi tiskiallas.
Ihan ennenkuin kerron ruuasta, täytyy vähän puhua sanonnoista. Tuolle 'everything but the kitchen sink' -ilmaisulle en nyt keksinyt sopivaa suomalaista vastiketta (mikä olisi lähellä? Olen tainnut unohtaa liikaa arkisuomea, että muistaisin). On sanontoja, jotka kääntyvät aika lailla sanasta sanaan (vaikkapa 'nukkua kuin tukki', 'sleep like a log'). On paljon sanontoja, joilla on samanlainen merkitys, mutta eri sanamuodot ('ojasta allikkoon' on 'out of the frying pan, into the fire' [eli karkuun paistinpannusta, mutta tuleen]. Ja nytpä taas ei muita tule mieleen. Mutta olen juuri juomassa aamukahvia, aivot eivät taida olla vielä ihan hereillä.
Sitten on paljon näitä, joille ei löydy helposti samankaltaista sanontaa vastineeksi toisesta kielestä. Mieheni on oppinut ymmärtämään mitä tarkoitan, kun sanon että joku on 'dumb as a boot' eli 'tyhmä kuin saapas'. Tämä ilmaisu menee perille! Parempi kuitenkin olla yritittämättä kääntää sanasta sanaan esimerkiksi 'eilisen teeren poika', tai 'jäi kuin nalli kalliolle'.
No niin, tästä voin jatkaa varmaan joskus tulevaisuudessa. Nyt kuitenkin piti kirjoittaa jauhelihakastikkeetani. Yleensä täällä spagetti ja lihakastike tarkoittaa italialaistyylistä: spagettia ja tomaattipohjaista jauhelihakastiketta. Itse en ole spagetin kanssa tarjottavan pelkän tomaattikastikkeen eli marinaran ystävä. Mutta marinaraa tarjotaan joka hemmetin paikassa joka tarjoilee vähänkin italialaistyylistä ruokaa: pizzasoosina, leivän dippaamiseen, pelkän spagetin kanssa ilman lihaa..
Eilen kuitenkin ostin tarjouksesta melkein kilon jauhelihaa, ja paprikoita. Alkoi tehdä mieli jauhelihakastiketta, ja sopivasti jääkaapissa oli avattu purkki suolakurkkuja ja banana pepper -renkaita.
Minun jauhelihakastikkeeni alkaa jauhelihan (pari paunaa, eli 900 gramma tällä kertaa) ja kolmen silputun sipulin ruskistamisella isossa 'dutch oven' -kattilassa. Sen jälkeen lisäsin joukkoon lihalientä pari, kolme desiä ja sitten lisään joko pieniksi paloiteltuja tomaatteja, tai pilkottuja tomaatteja tölkistä (tällä kerta lisäsin 2 tölkkiä 'petite diced' tomatoes, eli pieneksi kuutioituja tomaatteja, niitä oli kotona jo liian monta purkkia). Hah, unohdin valkosipulin! Muistin sen vasta nyt. Bummer... Yleensä lykkään valkosipulia joka paikkaan.
Sitten pilkoin kolme eri paprikaa (punaisen, keltaisen ja oranssin, väriä pitää olla!) pieniksi kuutioiksi, ja lisäsin kiehuvan kastikkeen joukkoon. Sitten oma paheeni: paljon kuutioitua suolakurkkua. Satun tykkäämään suolakurkusta, niin että eikun joukkoon. Sitten lisäsin vielä aikamoisen määrän 'banana pepper rings'ejä kuutuioituna, eli erästä keltaista chiliä (purkissa suolakurkun lailla säilöttynä). Joskus olen lisännyt ohueksi suikaloituja porkkanoita tai muista suht' sopivia vihanneksia mitä jääkaapista löytyy.
Nakkasin joukkoon vielä kahvikermapurkin jämät ja annoin hautua miedolla lämmöllä varttitunnin. Sitten lisäsin lämpöä, ja lisäsin kiehuvaan seokseen vielä melkein koko paketin palasiksi katkottua spagettia. Annoin kiehua spagetin keittoajan verran (7 miuutttia), ja valmista tuli. Suolaa lisäsin mieleisekseni, ja syödessäni laitan annoksen päälle vähän parmesanraastetta ja hyvää tulee. Spagetti imi itseensä makua liemestä oikein kivasti. Spagettina kokeilin 'hidden vegetable'- laatua, jossa valmistusaineina on vehnäjauhon lisäksi porkkanaa, maissia ja kesäkurpitsaa. Raakana väri on vähän punertava, keitettynä näyttää ja maustuu ihan tavalliselta spagetilta.
Nakkasin joukkoon vielä kahvikermapurkin jämät ja annoin hautua miedolla lämmöllä varttitunnin. Sitten lisäsin lämpöä, ja lisäsin kiehuvaan seokseen vielä melkein koko paketin palasiksi katkottua spagettia. Annoin kiehua spagetin keittoajan verran (7 miuutttia), ja valmista tuli. Suolaa lisäsin mieleisekseni, ja syödessäni laitan annoksen päälle vähän parmesanraastetta ja hyvää tulee. Spagetti imi itseensä makua liemestä oikein kivasti. Spagettina kokeilin 'hidden vegetable'- laatua, jossa valmistusaineina on vehnäjauhon lisäksi porkkanaa, maissia ja kesäkurpitsaa. Raakana väri on vähän punertava, keitettynä näyttää ja maustuu ihan tavalliselta spagetilta.
Söin heti lautasellisen, ja loppu menee pakastimeen erillisiksi annoksiksi pakattuna niin että sitä riittää pitkän aikaa.
Nyt on jauhelihan ja suolakurkun himo toistaiseksi tyydytetty! Ja oli helppo tehdä. Lisäksi tämä on pehmeää ruokaa, joka ei ärsytä viisaudenhampaan koloa. Tiedän, että mies ei söisi, en yritä edes tarjota. Osa suomalaisista ruuista on Jenkeille niin outoja, että minua katsotaan vinosti, kun kerron niistä. Makaronilaatikko ketsupin kera kummastutti. En ole edes yrittänyt selittää maksalaatikkoa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti