Tässä pari koirakuvaa vuodelta 2008 taas, helmikuun loppupuolelta. Kuvissa vähän harvinaisempi ylösalaisin kääntynyt Susi. Lopussa Kimi lempipaikallaan, takan edessä. Jo pennusta asti se nukkui mielummin kovalla alustalla. Susille kelpasivat pehmeät koiranpedit.
Kimin pentuajoista muistan, kuinka se aina kiirehti nukkumaan. Pentu kaahasi kovalla kyydillä takan eteen, suunnilleen putosi jaloiltaan mahalleen ja nukahti ihan silmänräpäyksessä. Tuollaiset unenlahjat käyvät kateeksi!
On se vaan niin vekkuli tuo Susi kun se varmaan muistaa olevansa vielä pieni koira? :DDD t. syyskoira
VastaaPoistaIkävä on noita aikoja, koirulit olivat parhaita kaveruksia ja leikkivät kovasti... Susi oli niin ihana!
Poista