Viime viikolla löysin jalkakäytävältä sen julmetun suuren kovakuoriaisen. Tänään koiran kanssa lenkiltä kotiin palatessa eturappusten alla räpisteli suuri perhonen. Kuvistakin selviää, että se on lentokyvytön, koska yksi takasiipi puuttuu ja toinen etusiipikin on repaleinen. Lintuko sen kimppuun käynyt. Toin ressukan kuitenkin sisälle kun nyt satun olemaan kovasti öttiäisten perään.
Yritin tarjota sille vähän vaahterasiirappia. Kun se ei kelvannut laitoin tarjolle teelusikkaan kolibrien nektaria. Ei sekään kiinnostanut. Perhonen vain vähän räpyttelee siipiään mutta ei juuri liikkunut.
Verkosta sitten löytyi vähän lisätietoja. Kyseessä on Luna Moth, ymmärtääkseni suomeksi kehrääjien sukuun kuuluva. Tällä perhosella ei ole suuta, tai suuosia, eli se ei syö. Se siitä ruokintayrityksestä! Ja ne elävät vain viikon verran, eli ehtivät juuri pariutua ja siinä se. Se on kuitenkin kuulemma yleinen, yöperhosia ei kuitenkaan usein tule nähtyä.
Sääliksi käy tätä komeaa yksilöä. Lentoon se ei pääse, sen verran vaikeasti se etupihalla liikkui. Olisin mielelläni tarjonnut rammalle perhoselle edes syötävää, mutta se se ei syö.
Kaunis se on katsella, ihan tuossa kuvan kukkaiskuvioisella paperilautasella. Nuo tuntosarvet on mahtavat! Ja se on iso, siipien väli on pitemnpi kuin teelusikka.
Laitoin sille väliaikaisen kodin pikku terraarioon, kaverina puolikas persikkaa. Se ei ehkä syö, mutta jospa se hedelmän tuoksu auttaisi.
Laitoin sille väliaikaisen kodin pikku terraarioon, kaverina puolikas persikkaa. Se ei ehkä syö, mutta jospa se hedelmän tuoksu auttaisi.
Muutama kuva lisätty 29.7
:/
VastaaPoista