Nico: toinen korva pystyssä

Nicon toinen korva on nyt alkanut pysyä ylhäällä. Välillä se lupsahtaa alas, mutta pääosin ainakin eilen ja tänä aamuna se on ollut pystyssä. Kohta Nico alkaa olla jo saksanpaimenkoiran näköinen! Toinenkin korva nousee aina silloin tällöin, mutta ei ole vielä pysynyt ylhäällä.

Uni on ollut vähissä tällä viikolla. Nico on herännyt aamuyöllä kahden, kolmen välillä. Siinä on sitten saanut joko siivota padien viereen sattuneita onnetomuuksia, tai yrittää kertoa pennulle, että on aamuyö ja mami on superhirmukamalan väsynyt eikä nyt leikitä. 

Tästä on seurauksena joko kitinää, paheksuvaa mörinää tai erilaisten esineitten pureskelua. Aamuviiteen menessä yleensä annan periksi, uni ei enää tule, ja mennään sitten takapihalle asioille ja aloitetaan aamuaskareet.

Mies oli eilen jo vähän huolissaan, kun yritimme katsoa iltaruuan kanssa Game of Thronesia ja taisin nuokkua läpi melkein koko jakson. Jospa tässä loppuviikosta löydetään pennun kanssa jonkuntapainen yhteinen rytmi levolle, leikille ja vessahädille. En enää edes muista, miten Susin tai Kimin kanssa meni. Kunhan Nico kasvaisi pian sen verran, että pystyy kävelemään rappuset itse. Nyt sitä pitää kanniskella joka paikkaan.