Nokkaunilla

Kasvava pentu tarvitsee paljon lepoa! Tänään voi ottaa rennosti.  Huomenna mennään taas 'kylään' Easton Animal Hospitaliin, meidän eläinlääkäriasemallemme. Haluan käyttää Nicoa puntarissa joka viikko, ja ennen kaikkea opetellaan, että eläinlääkäriasema voi olla kiva paikka. Ei joka kerta tarvitse joudua rototukselle tai tutkimuksiin. henkilökunta siellä on tosi mukavaa, ja Nico saa herkkuja, rapsutuksia ja tutustuu kodin ulkopuoliseen maailmaan. 

Koska meillä oli pitkä viikonloppu, mies on oli kotona kolme päivää, ja Nicon kanssa tuli leikittyä ja pelattua palloa ekstraa! Eilen täällä oli Memorial Day, eli täkäläinen kaatuneitten muistopäivä. Epävirallisesti myös kesän grillauskauden avaus. Grillasimme jo perjantaina, kun lauantaina ja sunnuntaina tuli luvattua sadetta. Eilen maanantaina sitten kirkastui, ja alkoi lämmetä.

Nyt lämpötilat ovat jo kääntyneet ikävän kuumiksi, hipovat jo tuossa 30 astetta.  Viileämpään aikaan pidän yöllä makuuhuoneen ikkunaa auki, mutta viime aikoina se ei ole onnistunut, joska yölämpötila ei välttämättä ole ollut viileämpi. Toissayönä ihmettelin, että miksi ilmastointi ei viilennä makuuhuonetta, vaikka laskin termostaatin lämpötilaa. No, ilmastointi toimii moitteettomasti, mutta lattian ilmastointiaukon päällä on yöaikaan 20+ paunaa koiraa! Nico tykkää ilmastointiventtiileistä, ja pakkaa niitten päälle nukkumaan. Ja se on nyt jo niin iso, että peittää koko makuuhuoneen venttiilin!

Tässä iltapäivällä taas nokoset koirulille maistuivat. Huomenna sitten nähdään, kuinka paljon painoa on tullut viikossa  lisää!

Mieliyrttini: rosmariini

Rosmariini, varsinkin tuore, on yksi suosikkiyrteistäni. Käytän sitä joskus myös kuivattuna, mutta ihanampi maku ja tuoksi tietenkin tulee ihan tuoresta kasvista poimituista lehdistä. 

Ensimmäinen aivan ihana kokemus rosmariinista oli Macaroni Grill -nimisessä ravintolassa. Siellä pöytään tuotiin alkupalaksi ihana tuore focaccia-leipä, jossa oli rosmariinia.  Palasia sitten dipattiin oliiviöljyyn, ja kyllä oli namia. Löysin verkosta copycat-version, ja olen aina joskus leiponut tuota herkkua.

Lampaankaretta tehdessäni olen hieronut murskattua rosmariinia valkosipulin kanssa ensin lampaaseen, ja rosmariinia laitan myös kastikkeseen. Viimeksi kun tein lihapataa, nakkasin sinne pari oksaa rosmariinia, ja tosi hyvää siitä tuli. 

Ja B Spot -ravintolassa on ihania ranskanperunoita, jotka on maustettu kevyesti rosmariinilla. Pitää kokeilla itsekin laittaa sitä vaikka paahdettuihin perunalohkoihin.

Rosmariinin tuoreita oksia myydään ruokakaupoissa ympäri vuoden, mutta kesällä ostan aina taimia, joita yritän sitten kasvattaa kestämään pidempäänkin. Valitettavasti nämä pitää pitää sisätiloissa, sillä takapihalla on niin paljon lintuja ja oravia, että en uskalla laittaa sinne mitään ihmisravinnoksi tarkoitettua.

Purkeissa on nyt muutama taimi odottamassa. Ostin aamulla multaa, ja laitan yrtit kasvamaan tähän niitten alla näkyvään  ruukkuun. Se on kivasti osiomainen, ja kerroksia voi pinota päällekkäin. Jos rosmariini alkaa menestyä, laitan toiseen kerrokseen ruohosipulia, ja kolmanteen ehkä basilikaa.

Takapihan kesävieraita

Takapihalla on ilmestynyt tavallisten påikkulintujen ja oravien lisäksi myös kesävieraita. Viikonlopun aikana kävi jo pari kolibria, vielä en niistä saanut kuvia. Ihan ensimmäinen paikalle saapunut oli uros. Ne ovat olleet minun ruokainta-automaatillani hyvin harvinaisia, enkä ole kertaakaan saanut niistä kuvia. Ne tunnistaa kurkun punaisesta läiskästä.

Perjantaina ja lauantaina satoi, ja se sai näköjään paikalliset rupikonnat liikeelle. Yksi aika pieni chillaili takapihan oven edessä. Onneksi huomasin sen, ennen kuin päästin Nicon ulos. En tiedä olisiko konna tullut syödyksi, vai olisiko Nico painunut karkuun. Kuitenkin parasta välttää kohtaamiset. Konna ei halua tulla syödyksi, ja sen ihossa on jotain pahan makuista, ja pennulle pahaa.

Ensimmäinen konna pötki itse pakoon. Konna numero kaksi (vai liekö sama möllikkä) piti jo napata käteen ja saatella portin ulkopuolelle. Useampia ei onneksi enää näkynyt.

Yksi sorsapari pitää meidän pihastamme, ja lentää tänne vähän väliä. Nico on jo alkanut oppia, että sorsat ovat vihollisia, tai riistaa, ja ajaa ne pois mielellään.

 Oravia käy pihalla kovasti. Yksi on varsinainen taituri, joka löytää tiensä ruokintalavalle,  oli se vaikka kuinka hankalaa.

Muuten sitten vierailijat ovat pikkulintuja. Enimmäkseen varpusia, joilla on jo täysikokoiset poikaset. Useita eri turpiaaleja näkyy, ja aina silloin tällöin sininärhiä, kardinaaleja ja tiaisia.

Naaraspunaolkaturpiaalin suojaväri on aika hyvä.

Punaolkaturpiaali, naaras

Purppuraturpiaali

Sunnuntain Nico-kuvat

Lauantai-iltana leikittiin kovasti solmuluun kanssa. Viime päivinä Nicon käytös on parantunut kovasti, ja ihmisten pureminen on jäänyt vähän vähemmälle. Ja kun Nico puree, se ei tapahdu suurella voimalla. 

Tänään pitää taas leikata pennun kynnet, ne kasvavat vauhdilla. Toinen käsivarsi on täynnä raapimisjälkiä, kun Nico päätti herättää minut aamulla. Ei siinä paljon nukuta, kun viisi kynttä iskeytyy käsivarteen. 

Kynsiä olen leikannut vielä ihan ihmisten pienellä kynsileikkurilla. Sillä saa helposti nipsaistua lyhyemmiksi pienet kynnenterät, jotka ovat vielä aika pehmeitä. Ja sitten viilataan ne pehmeämmiksi. Tämäkin alkaa jo sujua ilman nujakointia. Pitää vain ensin väsyttää Nico kunnolla!

Koiranpennun omistamisen ilot

Sohvallakaan ei ole enää turvassa...

Demon dog eyes

Nico oli vähän ärrinmurrintuulella tänä aamuna. Kiukutteli, kun ei olisi saanut jyrsiä kuntopyörää tai koirapetiä. Kiukuttelu kuuluu lopussa olevalla videolla. Kuvissa silmistä tuli demonisen näköisiä, kun oli sen verran hämärää, että piti käyttää salamaa.

Maitohampaat!

Kaikki koiranpennun omistaneet tietävät, miten neulanterävät ne pikku maitohampaat ovat! Näilläkin on jo tehty jonkin verran tuhoja. Yritin ottaa lähikuvia hammaskalustosta,  tässä tulokset. Selvisin sentään hengissä! Lopussa yksi video.

Mikrosirutettu

Nicolla on  nyt siis mikrosiru. Eläinlääkriasemalla tekivät puolestani sen rekisteröinnin, ja tänään kävin sitten tuolla homeagain.com'issa luomassa tunnuksen, lisäsin omat ja Nicon tiedot ja kuvan Nicosta. Toivon, että ikinä koira ei mene hukkaan eikö sirua tarvita. Mutta tulipahan nyt laitettua. Kunhan ei tule mitään jälkiseurauksia, esim. syöpää, kun silläkin taas pelotellaan.  Ja minähän olen nähnyt mitä aggressiivinen syöpä tekee koiralle..

OK, ajattele positiivisia ajatuksia...!  Kuten pentua vihreällä nurmikolla!

Kukkakaalikeittoa

Tänään laitoin pitkästä aika alounaaksi keittoa. Smoothiet ovat ollet hyviä, mutta jostain syystä tänään teki mieli jotain lämmintä. 

Tämä oli ensimmäinen yritys kukkakaalikeiton kanssa. Tulos oli ihan OK, mutta ei maata järisyttävä. Tein sen aika lailla samalla periaatteella kuin aikaisemmat keitot. Eli pohjaksi ensin voissa kuullotettua silputtua sipulia ja valkosipulia.

Sitten kattilaan lisäsin sipuleitten joukkoon pieniksi paloiksi paloiteltua kukkakaalia. Olen kukkakaalin ystävä, ja tykkään siitä uunissa paahdettuna, tai keitettynä tai höyrytettynä. Raakanakin se maistuu, vaikka vatsa ei ole siitä kovin innoissaan.  Muutaman palasen söin nytkin raakana, nam.

 

Annoin näitten hautua pienellä lämmöllä kannen alla noin varttitunnin, aina välillä sekoitellen.

Ohjeita keitolle oli taas netissä lukuisia. Mukaan olisi voinut laittaa esimerkiksi pieneksi pilkottua porkkanaa. Itse en laita porkkanaa ruokiin kovinkaan usein. Olen allerginen kypsentämättömälle porkkanalle, ja sen käsittelyssä pitäisi aina pitää kädessä kumi - tai muovihanskoja. Niinpä en vain viitsi käyttää sitä usein.  Lisäsin jonkun verran kuivattua persiljaa. Olisi ollut kivempi laittaa tuoretta, mutta kun sitä ei ollut kotona. 

Hei! Columbuksessa muuten toimii nyt Prime-jäsenille tarkoitettu Prime Now. Siinä saa kotiin tilattua tiettyjä tuotteita tunnin tai kahden toimitusajalla. Tunnin toimitus on maksullinen, kahden tunnin toimitusajalla palvelu on ilmaista. Eli jos tarvitset yllättäen esimerkiksi jääteloä, maitoa ja 50 tuuman television, saat ne suoraan kotiovellesi! Ja tippi päälle. Saas nähdä tuleeko koskaan eteen sellaista hätää, että pitää tilata Prime Nowsta! Ehkäpä sieltä olisi saanut tuoretta persiljaa.

OK, takaisin keittoon:  Lisäsin joukkoon puolisen litraa kanalientä, nostin lämpötilan kiehumispisteeseen, ja sitten taas sopanalku miedolla lämmöllä hautumaan kunnes kukkakaali on kypsää. Noin toinen varttitunti.

Sitten lisäsin joukkoon ehkä desin verran kevytkermaa.  Ensi kerralla taidan jättää sen välistä, ei siitä juuri makua lisää tullut. Joissain ohjeissa keitto suurustetaan jauhoilla tai valkokastikkeella, mutta  en  tehnyt sitä.

Sitten sekoitin keiton sauvasekoittimella tasaiseksi ja tarkistin vielä suolan määrän, lisäsin ruohittua mustapippuria ja kuivattua persiljaa. Maku oli mukavan mieto. Ensi kerralla kuitenkin laitan vähemmän nestettä, että saan vähän paksumpaa keittoa.