Mikä olisi sen surkeampaa, kuin peukalonkokoinen pieni märkä lintu. Kolibreja käy syomässä automaatilla joka päivä. Olen nähnyt koiraan pari kertaa, mutta en ole saanut siitä vieläkään kuvaa. Yhtenä aamuna istuin ulkona rappusilla kun odotin koiraa sisälle. Yhtäkkiä korvan vieressa alkoi niin voimakas pörinä, että luulin vähintään kimalaisparven pöllähtäneen paikalle. Mutta se oli närkästynyt herrakolibri, joka käski minun painua hemmettiin siitä ruokintapaikan vierestä.
Muutenkin kolibrit ovat vekkuleita. Muutaman kerran olen ollut keittiössä lasioven lähellä, ja ne ovat lentäneet oven eteen ikäänkuin sanomaan 'täytä automaatti tuoreella nektarilla! NYT!'
Ulkona on kaksi automaattia, punaisessa on kolibrien nektaria, oranssissa orioleile tarkoitettua appelsiininmakuista- ja tuoksuista nektaria. Orioleita ei ole kuulunut, mutta appelsiininektari maistuu kolibreille melkein paremmin kuin se tavallinen.
 |
| Tässä vähän ujostellaan. |
Tänä aamuna sataa, ja kolibrineiti oli vähän kastuneen näköinen. Se lensi puun oksalle istumaan, kun odotteli että saisin koiran sisään pihalta. Sitten se lensi automaatille syömään. Paikalle kyllä yritti toinenkin kolibrineiti. Ensimmäinen lintu ajoi tunkeilijan jämptisti pois. Ärhäköitä ovat!
 |
| Nyt syömään! |
 |
| Tunkeilija havaittu! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti