Kolibrit taitavat olla valmiita lentämään talveksi etelään. Päivälämpötilat ovat vielä parinkymmenen asteen paikkeilla, mutta öisin alka ajo olla alle kymmenen astetta ja yöt ovat pidempiä. Nämä meidän rubiinikurkkukolibrit voivat talvehtia joko ihan Floridan eteläosassa, Meksikon eteläosassa tai jopa Keski-Amerikassa, Panamassa asti. Viimeisimmät lähtevät matkalle syyskuun puolivälissä.
Nyt pihalla käy semmoinen vilske, että muuttoon taidetaan olla valmistautumassa. Keskikesällä automaatilla lintuja kyllä kävi, mutta vähän harvakseltaan. Eilen istuin takapihan oven edessa aika tovin, kun meillä kävi iltapäivällä sekä kaapeliyhtiön korjaaja, että lukkoseppä. Susi oli alakerran kopissa/häkissä maapähkinävoilla täytetyn luun kanssa, mutta silti vikinä ja haunkunta jatkui koko käynnin ajan. Videoissa taka-alalta kuuluvat äänet siis kuuluvat joko hysteeriselle koiralle, luuta nuolevalle koiralle tai korjaajille.
Kolibreja oli pihalla yhtä aikaa parhaimmillaan kolme! Ja taas kaikki naaraita. Koko kesänä en saanut yhtään kuvaa koiraasta, ja näin niitä vain pari kertaa.
Nämä ärhäkät rouvat ajoivat toisiaan takaa ja pois pihalta melkein enemmän kuin ehtivät syömään. Ja kun yksi pääsi automaatille, se söi (tai siis joi) kunnolla. Selvästi kyseessä on lihotuskuuri ennen matkaa, tai ehkä myös kukkivia kukkia on vähemmän näin loppukesästä. Automaatti oli joka tapauksessa illalla melkein tyhjä, vaikka yleenä se kestää kaksi päivää ja täytän sen uudelleen vain koska en halua nesteen homehtuvan.
Kun kolibri ei ollut automaatilla syömässä, se lensi puuhun kyttäämään tunkeilijoita. Pää pyöri vinhasti, kun se tarkkaili pihaa. Sain myös ihan kivan videopätkän kolibrista pörhistelemässä ja raaputtelemassa itseään.
Postaan huomenna videoita ja kuvia ruokinta-automaatilta.
Kahdella ensimmäisellä näkyy vähän pään rapsuttelua!
Lyhyempi otos:
Silmä tarkkana:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti