Nico alkaa olla jo ihan ison koiran näköinen! Tänään käytiin taas eläinlääkäriasemalla moikkaamassa ja puntarissa. Painoa on nyt 44 paunaa eli karvan verran alle 20 kiloa! Tänään Nico täytti myös tasan neljä kuukautta.
Kävelyillä käynti on alkanut jo sujua aika kivasti. Autoja Nico ei enää pelkää, vaikka niitä pitää kyllä tuijottaa. Kävelyn jälkeen on sitten ollut kiva ottaa kunnon nokkaunet, tai siis kuonounet. Ulkona pihalla emme ole leikkineet kovin kamalasti, kun tällä viikolla on ollut kamalan tukalaa. Mutta palloa pitää kuitenkin päästä aina välillä pelaamaan!
Kuvat ovat ihan tuoreita, tänään juuri ennen puoltapäivää otettuina. Ilmeisesti tukala kuumuus sai Nicon vähän rauhallisemmaksi, ja se poseerasi ihan nätisti.
Lopussa ihan lyhyt video meidän komeasta koirasta (taustalla kuuluva melu on ilmastointilaitteen tuuletin)!
On kyllä komea poika! Sanoiko Vet kuinka isoksi arvelee Nicon kasvavan?
VastaaPoistaMiten poika muuten suhtautuu koulutukseen eli jaksaako keskittyä toistoihin?
Itse olen edelleen ihan kahden vaiheilla koiran hankinnan kanssa. Ilmeisesti tässä käy niin, että Suomen ilmasto ratkaisee hetkellisesti asian. En ota pentua talvea vasten vaan keväällä. Mukavampaa opettaa sisäsiistiksi kun ei sada koko ajan tai ole pennulle epämiellyttävän kylmää. Hmm, eikä siis minullekaan :D
T.Strippis
Kiitos :) Kaikki kyllä sanovat, että iso Nicosta tulee, eli luulisin että yli sata paunaa. Nicon äitikin oli jotain 90 paunaa, ja isi oli yli sata. Ei yhtä suuri kuin Susin isä.. Susin isukin näimme ihan elävänä (Nicon vanhemmat olivat sisällä talossa kun haimme Nicon, ja pennut pihalla). Susin isä oli pitkäturkkinen, ja valtava! Näytti ihan leijonan näköiseltä ja kokoiselta. Vieläkin harmittelemme, että silloin ei ollut digikameraa, eikä edes tavallista kameraa mukana!
PoistaKoulutuksen kanssa Nico on vähän kyllä lyhytjänteistä sakkia. Varsinkin pihalla, jos jossain pärrää kärpäsiä tai kimalaisia, niihin kiinitetään huomiota. Sisälläkin mielenkiinto aklaa aika pian herpaantua. Mutta Nico on fiksu, ja oppii kyllä. Pikku hiljaa hyvä tulee :)
Kevätpentu on kyllä varmasti kivempi, varsinkin kun Suomen talvi on kylmä. Kimin saimme aikanaan tammikuussa, ja silloin oli kylmä, luminen talvi. Pientä pentua en raaskinut pitää ulkona kauan, ja kesti aikansa ennenkuin Kimi oppi sisäsiistiksi.
Nico ei kylläkään vielä tajua, että kävelyillä voi tehdä tarpeensa.. Kävelyn jälkeen on kiire takapihalla vessaan! :)
Mutta toivottavasti jaksat odottaa! Ihana Nico on, vaikka välillä menee hermot.. Mutta on se sen arvoista!