Kukkakaalikeittoa

Tänään laitoin pitkästä aika alounaaksi keittoa. Smoothiet ovat ollet hyviä, mutta jostain syystä tänään teki mieli jotain lämmintä. 

Tämä oli ensimmäinen yritys kukkakaalikeiton kanssa. Tulos oli ihan OK, mutta ei maata järisyttävä. Tein sen aika lailla samalla periaatteella kuin aikaisemmat keitot. Eli pohjaksi ensin voissa kuullotettua silputtua sipulia ja valkosipulia.

Sitten kattilaan lisäsin sipuleitten joukkoon pieniksi paloiksi paloiteltua kukkakaalia. Olen kukkakaalin ystävä, ja tykkään siitä uunissa paahdettuna, tai keitettynä tai höyrytettynä. Raakanakin se maistuu, vaikka vatsa ei ole siitä kovin innoissaan.  Muutaman palasen söin nytkin raakana, nam.

 

Annoin näitten hautua pienellä lämmöllä kannen alla noin varttitunnin, aina välillä sekoitellen.

Ohjeita keitolle oli taas netissä lukuisia. Mukaan olisi voinut laittaa esimerkiksi pieneksi pilkottua porkkanaa. Itse en laita porkkanaa ruokiin kovinkaan usein. Olen allerginen kypsentämättömälle porkkanalle, ja sen käsittelyssä pitäisi aina pitää kädessä kumi - tai muovihanskoja. Niinpä en vain viitsi käyttää sitä usein.  Lisäsin jonkun verran kuivattua persiljaa. Olisi ollut kivempi laittaa tuoretta, mutta kun sitä ei ollut kotona. 

Hei! Columbuksessa muuten toimii nyt Prime-jäsenille tarkoitettu Prime Now. Siinä saa kotiin tilattua tiettyjä tuotteita tunnin tai kahden toimitusajalla. Tunnin toimitus on maksullinen, kahden tunnin toimitusajalla palvelu on ilmaista. Eli jos tarvitset yllättäen esimerkiksi jääteloä, maitoa ja 50 tuuman television, saat ne suoraan kotiovellesi! Ja tippi päälle. Saas nähdä tuleeko koskaan eteen sellaista hätää, että pitää tilata Prime Nowsta! Ehkäpä sieltä olisi saanut tuoretta persiljaa.

OK, takaisin keittoon:  Lisäsin joukkoon puolisen litraa kanalientä, nostin lämpötilan kiehumispisteeseen, ja sitten taas sopanalku miedolla lämmöllä hautumaan kunnes kukkakaali on kypsää. Noin toinen varttitunti.

Sitten lisäsin joukkoon ehkä desin verran kevytkermaa.  Ensi kerralla taidan jättää sen välistä, ei siitä juuri makua lisää tullut. Joissain ohjeissa keitto suurustetaan jauhoilla tai valkokastikkeella, mutta  en  tehnyt sitä.

Sitten sekoitin keiton sauvasekoittimella tasaiseksi ja tarkistin vielä suolan määrän, lisäsin ruohittua mustapippuria ja kuivattua persiljaa. Maku oli mukavan mieto. Ensi kerralla kuitenkin laitan vähemmän nestettä, että saan vähän paksumpaa keittoa.

Maanantain lounas: Tom Kha Gai -keitto

Eilen laitoin lounaaksi Tom Kha -keittoa eli thaimaalaista kookoskeittoa. Olin löytänyt verkosta tosi helpon version, ja halusin kokeilla sitä. Muutin ohjetta pikkuisen sen mukaan, mitä kotoa löytyi. Tämä on kiva keitto siinäkin mielessä, että siihen voi lisätä eri kasviksia ja proteiinia ihan makunsa mukaan.  Lisäksi se on gluteeniton, ja jos käyttää kasvislientä kanaliemen sijaan, saa siitä aika lailla vegaanin version.

Verkossa on paljon eri versioita tälle keitolle. Yhteisiä tekijöitä kuitenkin ovat kookosmaito, kalakastike ja jonkun sortin chili.

Tuoretta inkivääriä en ostanut kokonaisena, koska minulla on aina jääkappissa purkillinen inkivääritahnaa. Inkiväärin raastaminen hienoksi ei ole mielipuuhiani.

Ja chileinä voi varmasti käyttää mitä tarjolla on, tai vaikka punaista paprikaa, jos haluaa miedomman makuisen keiton. Itse kyllä tykkään tulisesta. Jalapenojen kanssa vaan pitää muistaa laittaa käteen kumihanskat tai vastaavat, kun niitä käsittelee. Eka kerralla kun kokkasin niiden kanssa en käyttänyt hanskoja, ja jatkuva käsien pesukaan en auttanut: illalla hieroin silmääni, ja sitä kun alkoi poltella. Nyt en koske chileihin paljain käsin edes kaupassa, vaan nynnytelen muovipussi apuvälineenä.

Jos käytät siitakesieniä, poista niistä jalka ennen viipalointia. Siitakeitten jalka on vähän puumainen, sitä ei kannata lisätä ruokiin.

 Tom Kha Gai:

1 rkl kookosöljyä
1 rkl raastettua tuoretta inkivääriä tai inkivääritahnaa
1 rkl murskattua tuoretta valkosipulia
1 pieni  jalapeno, silputtuna,  siemenet poistettuna
Siitakesieniä, 4 - 5 suurta tai maun mukaan, viipaloituna
4 - 5 vihersipulia, ohueksi suikaloituna

3 dl kanalientä
1 purkki kookosmaitoa
1/2 - 1 rkl limettimehua
1- 2 rkl kalakastiketta

Mahdollisesti myös:

srirachaa maun mukaan, jos jalapeno ei ole tarpeeksi tulista
katkarapuja
kanaa

Sulata ruokalusikallinen kookosöljyä kattilassa. Minun kokkaamiseni meinasi tyssätä tähän. Tämä jumbopurkki kookosäljyä oli avaamaton. Kas, kun kätöseni eivät oikein yltäneet kannen ympäri, enkä saanut kunnon otetta. Siinä meni kannen avaamisen kanssa painiskellessa ainakin 5 minuttia. Mutta aukesipas pentele viimein!

Siis kuumenna kookosöljy kattilassa, lisää sitten viipaloidut sienet, jalapeno, valkosipuli, inkivääri ja vihersipuli. Kokkaa näitä n. 5 minuuttia, kunnes kaikki ovat pehmenneet.

Lisää seuraavaksi kattilaan kookosmaito, kanaliemi, limettimehu ja kalakastike. Hah, julkkiskokki Rachael Ray  -merkkistä kanalientä!  Yleensä laitan kanaliemen liemijauheesta, mutta jäljellä on vielä muutama purkki suolatonta tai vähäsuolaista kanalientä, jotka ostin Susin ruokaa varten. Käytänpä siis Rachael Rayta.

Kuumenna keitto kiehuvaksi, laske sitten lämpöä kunnes keitto poreilee rauhallisesti.

Jos haluat lisätä keittoon raakoja katkarapuja, keitä ne kypsiksi, n. 3 - 4 minuuttia (kunnes harmaat katkaravut muuttuvat pinkeiksi). Jos lisäät raakoja kanansuikaleita, niiden keittoaika on pitempi.

Itse lisäsin tähteiksi jäänyttä, jo kypsää kananrintaa. Paloittelin sen, lisäsin keittoon ja annoin lämmetä pari minuuttia.

Mausta keitto suolalla ja pippurilla, lisää varovasti srirachaa, jos haluat tulisempaa. Itse laitoin sitä pari lurausta, tuli sopivasti potkua keittoon. Päälle voi ripotella  tuoretta basilikaa. Itse laitoin kuivattua.

Kiva keitto, ja siihen voi käyttää eri vihanneksia ja sieniä kuin tässä versiossa. Itse kuitenkin tykkäsin tästä, ja varsinkin shiitakesienet ovat suosikkejani! Ensi kerralla kokeilen tätä katkarapujen kera. Kevyttä, ja helppo ja nopea valmistaa.

Kurpitsakeitto: Acorn Squash Soup

Viikon toinen keltainen keitto, alkuviikolla kun postitin jutun tortilla-juustokeitosta. Acorn squashille en tähän hätään löytänyt suomenkielistä nimeä. No, kurpisa nyt kuitenkin. Paljon pienempi kuin esimerkiksi Halloweenkurpitsat. Se on kooltaan vähän greippiä suurempi. Väri on tummanvihreä, ja vanha kurpitsa muuttuu kokonaan kirkkaan oranssiksi.

Koska sen hedelmäliha on aika kovaa, se pitää esikypsentää ennenkuin siitä voi laitata keittoa. Leikkasin sen kahtia, poistin siemenet, ja laitoin puolikkaat leikauspinta alaspäin uunipannulle, jossa on pari senttiä vettä. Sitten puolikkaat uuniin 30 - 45 minuutiksi.  

Kuullotin taas ensin kattilassa pienen silputun sipulin ja valkosipulimurskaa voin kanssa. Sitten lisäsin reilut 3 desiä kanalientä ja annoin sen kiehahtaa. Kaavin kurpitsan kuorista ja mössäsin ensin haarukalla kulhossa. Sitten mössö kattilaan, ja koko hoito sai hautua miedolla lämmöllä parikymmentä minuuttia.

Tässä pitää taas kehua Strippiksen vinkin mukana ostettuja silikonisia kattilan/kulhon kansia.  Ne lerpukkeet ovat mahtavia! Kestävät kuumuutta, ja imaisevat itsensä tiiviisti kiinni kuuman kattilan yläreunaan. Keittoni kiehui reippaasti  ihan alimmalla lämmöllä. Tarvitsen vielä tavallisia kattilan kansia tapauksissa, missä kannen pitää olla vähän raollaan. Mutta yleiseen käyttöön nämä ovat ihanat. Ja helppo huuhtaista puhtaaksi!

Innostuin näistä sen verran paljon, että kun eka sarja (punainen) toimi hyvin, tilasin vielä toisen sarjan. Siinä on extra suuri kansi, joka on tarpeeksi iso paistinpannulleni.

Suurin lerppu on tarpeeksi iso paistinpannulle.

Valmis keitto on aika paksua, ja väri vaaleni oranssisesta keltaiseksi. Kypsän keiton soseutin sauvasekoittimella tasaiseksi. Ohensin sitä pikkuisen kahvikermalla.

Suolaa voi lisätä, jos sitä tarvitsee. Ohjeeni neuvoi maustamaan jauhetulla muskottipähkinällä ja kanelilla. Laitoin ihan ripauksen muskottipähkinää enkä kanelia. Ihan kivan makuista taas. Nyt vaihteeksi ulkona on kylmää, ja lumisade palasi, niin että keittoja on ollut kiva syödä.  Uusia  vaihtoehtoja ei nyt ole tulossa, niin että keittopostausten sarja on lopussa, ainakin vähäksi aikaa.

Vihreiden keittojen viikko

Innostuin laittamaan tällä viikolla lounaaksi keittoja, nyt kun ulkona on ollut kylmää ja lumista.  Keittoja kokkaan aika harvoin, tätä ennen yleensä joko sienikeittoja tai sieni-misokeittoja. Pari kertaa olen tehnyt myös juustoista tortillakeittoa (Max & Erma's -ravintolan copycat-versiota). Nyt kuitenkin halusin laittaa vähän kevyempiä ja oikein helppotekoisia keittoja.

Tein kolme erilaista keittoa: parsakeiton, linssikeiton punaisista linsseistä ja parsakaalikeiton. Kaikki valmistin samalla periaatteella. Ensin kuullotin pienen silputun sipulin kattilassa pienen voinokareen kanssa. Sitten lisäsin kanalientä. Puolisen litraa, määrällä nyt ei ollut väliä. Kun liemi alkoi kiehua,  lisäsin haluamani kasvikset. Keitto kiehui pienimmällä lämmöllä parikymmentä minuuttia, kunnes kaikki oli pehmeää. Sitten sekoitin sen sauvasekoittimella tasaiseksi. Tarvittaessa lisäsin suolaa. Ja valmista tuli. 

Helppoa ja kevyttä. Katselin ensin verkosta reseptejä, ja useimmat ehdottelivat paljon lisää aineksia. Kermaa ei mikään näistä mielestäni tarvitse, vaikka parsakaalikeittoon ehdotettiin sekä kermaa että juustoa! 

Pitäisiköhän ensi viikolla kokeilla jotain muuta väriä? Vaikkapa oranssi, niin voisin tehdä bataattikeittoa ja porkkanakeittoa!

Ensimmäisenä parsakeitto. Kiva, mieto keitto. Tähän taisin lisätä sipulin kanssa vähän murskattua valkosipulia. 

Linssikeitto punaisista linsseistä: väri muuttuu vihreäksi, kun linssit kypsyvät. Punaiset linssit eivät tarvitse liotusta, ja kypsyvät  alle parissakymmenessä minuutissa. Liikaa tätä ei passaa syödä, toimii kuin hernekeitto. Maku oli myös samantapainen, mutta kivan mieto.  Tämä oli ensimmäinen kerta, kun  valmistin mitään linsseitä, mutta ei varmasti jää viimeiseksi.

Viimeisenä parsakaalikeitto. Näistä voimakkaimman makuinen, tosin taisin laittaa paljon parsaa ja vähän kanalientä. Myös kauneimman vihreä!

Alin kuva ei liity keittoihin, mutta kun kerran puhun ruuanlaitosta: Valentinen Päiväksi laitoin taas lammasta. Nyt kolmannella yrityksellä ruskistin lampaankareen pikaisesti pannulla ennen uunnin laittamista. Oikein hyvää tuli! Tarjosin sen taas pienten creamer potato -perunoitten, parsan ja kastikkeen kera. Kaverina Pinot Noir.  

Pehmeää ruokaa: misopohjainen sienikeitto

Keittoja tulee varmasti syötyä paljon tällä viikolla. Haluan varmistaa, että en suututa suutani, ja vältän kaikkea, mitä pitäisi pureksia enemmän.

Tämän päivän lounas on helppo sienikeitto. Laitan nyt tähän ohjeen, vaikka en tiedä kuinka helposti näitä ainesosia löytyy Suomesta. Sieninä voi kuitenkin varmasti käyttää muitakin laatuja. Nyt vain oli jääkaapissa näitä tarjolla.

Käytin aasialaisesta marketista ostamiani Beech Mushroom -sieniä. Tein tätä keittoa aikaisemmin shiitakesienistä. Silloin ensin ruskistin pannulla sipulisilppua ja ohuesti viipaloidut sienet, samoin keitin ensin udonnuudelit valmiiksi (niitä on täällä myynnissä myös valmiiksi kypsennettyinä.. näyttävät pitkiltä valkoisilta onkimadoilta!). Nyt tein vielä helpomman version.

Beech mushroomit kasvavat tiukkana kimppuna. Leikkasin kannat irti lähelta lakkeja. Kuumensin puoli litraa vettä kiehuvaksi, lisäsin kanaliemijauhetta ja sitten siihen sienien kannat hautumaan. Tein tämän jo aikaisemmin ja annoin niiden hautua kunnes liemi oli kokonaan jäähtynyt. Toivoin, että tästä liemeen tulisi vahva sienten maku.

Sitten lisäsin sienien lakit liemeen, kuumensin kiehuvaksi ja keittelin niitä pikkulämmöllä noin 15 minuuttia. Sitten lisäsin udonnuudelit mukaan ja jatkoin keittämistä 4 minuutttia. Pakkauksen mukaan udonnuudelit kypsyvät juuri 4 minuutissa. Yhdessä nuudelikäärossä on noin 80 grammaa nuudeleita, eli lounaasta ei tullut pieni vaikka jaoin sen kahtia. Pätkin nuudelipötkyn kolmeen osaan, että syöminen olisi helppoa. Suu ei vielä aukene kovin paljon, kun leuat ovat kipeinä.

Kun aika oli täynnä, otin kattilan liedeltä. Laitoin pieneen kulhoon pari ruokalusikallista valkoista misotahnaa, ja lisäsin siihen kauhallisen lientä. Misoa ei kannata keittää, siitä tulee kuulemma rakeista.  Eli lisää misotahnan joukkoon kuumaa nestettä ja sekoita tasaiseksi. Sekoita sitten se  keittoon, joka ei ole enää liedellä kiehumassa.

Misoseosta kannattaa lisätä vähän kerrassaan, koska se on hyvin suolaista. Itse lisäsin keittoon vähän vettä, koska suolaa oli liikaa, ja halusin myös viilentää keittoa. Harmi, ettei kotona ollut suolatonta kanalientä. Silloin misoa olisi voinut laittaa enemmän, pidän kovasti sen mausta! 

Hyvää tuli, ja pehmeää syödä. Vähän sieniä pitää pureskella, mutta ainakaan ne eivät raavi ikeniä! Tuosta määrästä siis tuli kaksi annosta. Toinen menee jääkaappiin odottamaan huomista.

Suosittuja Amerikkalaisia Ruokatavaroita, osa 5 - tölkkejä pulloja, purnukoita

Kuvia on niin paljon, etta ainakin osa 6 on vielä tulossa! Pitäisi jo alkaa rauhoittua kameran kanssa kaupassa. Olen yrittänyt olla huomaamaton kun otan kaupassa kuvia. Kännykästä on ääni pois, niin etta kliksauttelu ei kuulu, ja odottelen että ihmisia ei ole ihan vieressä. Ilmeisesti vaivihkaisuus ei ole tarpeen, viime kerralla kun otin kuvia ja suuntasin kohti kananmunia, siella oli jo joku edellaäi. Tämä nainen otti kuvia tabletillaan, nosti sen korkealle eteensa ja tähtäili, ja volyymi oli niin kovalla etta kameran kliksaukset kuuluivat toiselle puolelle käytävää. Teki mieli mennä kysymään, etta mihin hänen kuvansa menevät. Mutta en viitsinyt :) Jätin vain vähän väliä ettei hän ajatellut, että pelleilen hänen kustannuksellaan, kun otin kuvia samoista asioista.

Tähän osaan nyt yritän koota otsikon mukaisia tuotteita, niista ehkä amerikkalaisin on maapähkinävoi! Merkkejä on monia, Skippy ja Jiff ehkä niita suurimpia. Joka kauppaketjulla on myös oma 'generic'-versionsa. Tyyppeinä on joko 'smooth' tai 'crunchy', jossa on mukana pieniä maapähkinän palasia (hyvaa pikkuleivissä). Maapähkinävoita on myös orgaanista ja vähärasvaista, ja on mantelivoita, cashewvoita.. Itse en tykkää maapähkinävoista, se on ehkä opittu maku kuten salmiakki. Suosittu aamu/välipala kuulostaa kuitenkin olevan Peanut Butter & Jelly -leipä, jossa kahden leipäviipaleen välissä on maapähkinävoita ja viinimarjahilloa. En halua maistaa!

Toinen tuote, jota en tule kokeilemaan on 'sweet relish'. Siis makea kurkkusalaatti? Olen joskus vahingossa ostanut suolakurkkuja, jotka ovat olleet enemmän makeaan päin, ja se purkki piti heittää pois! Taisivat olla 'bread and butter pickles'.. Nyt pitää lukea tarkkaan tuotteen nimi ja varmistaa ettei siinä ole sokeria. Muutenkin hyviä suolakurkkuja on ollut hankala löytää.

Sweet relish ja sweet gherkins, eli makea kurkkusalaatti, makeat pikkukurkut

Hyllyllä vierekkäin makeat ja tavalliset suolakurkut.

Paljon erilaisia: kosher-tilli-, voileipä-, puolalainen suolakurkku?

Vähemmän outoja, mutta suosittuja ovat purkkikeitot. Campbell on varmaan Suomessakin tuttu merkki. Se on suurin ja suosituin pienissä 'lisää vettä'-keitopurkeissa. Valmiskeitot, jotka eivät tarvitse veden lisäämistä ovat myös suosittuja. Siellä merkkeinä Campbellin lisäksi mm. Progresso. Nämä keitot ovat tyyliä 'Chunky Soup' eli täynnä isoja palasia pelkän liemen lisäksi.

Campbellin 'lisää purkillinen vettä' -keittoja

Chunky Soups, tarvitsee vain lämmittää.

Progresso on myos suosittu, ei tarvitse lisätä vettä.

Keittoja on myynnissa myös tolkeissä. Mukana myös orgaanisia vaihtoehtoja.

Jos pysyn vielä tölkeissä olevissa suosituissa tuotteissa, ei passaa unohtaa haudutettuja papuja, eli 'baked beans'. Niitä kai käytetään chiliruuissa, tai lisukkeena. En ole näitäkään maistanut, koska ne ovat usein makeita (tai ainakin listaavat fariinisokerin ainesosakseen) - alan jo kuulostaa anti-amerikkalaiselta kun hyljeksin rakkaita 'kansallisruokia'..

Bush's Baked Beans on suosituin

Pelkkien papujen lisaksi tolkeissa on sitten myos Chilia, pavuilla tai ilman.

Nyt kun kesä on alkamassa pavut ovat suosittuja lisukkeina. Grillissä kypsyy pihveja, hot dogeja, hampurilaisia tai sitten jonkun sortin barbecueta (esim. pulled pork, pulled chicken). Barbeque, barbecue, bbq - monta eri kirjoitustapaa, paljon eri kastikkeita. Taas melkein kaikki bbq-kastikkeet ovat liian makeita minun makuuni  (ja pihveille kaipaan suomalaista grillikastiketta). Bbq-kastikkeissa on monia eri 'tyylejä'. On Kansas City -tyyli, Carolina-tyyli, on hickory-savuista, mesquite-savuista, viskin makuista.. Valikoima on suuri!

Jos hot doggien kanssa haluaa sinappia, yksi tavallinen vaihtoehto on 'yellow mustard', eli keltainen sinappi. Mikä minussa on vikana, en pidä tästäkään! Se on jotenkin pistävän ja suolattoman makuista. Jos ei kerran tarjolla ole Turun Sinappia, käytän Dijon-sinappia, en keltaista.

Uppopaistetut kanansiivet (chicken wings) ovat sotkuista piknikruokaa. Niiden kokkaukseen ja kastikkeeksi on paljon Hot Sauceja:

Suosittu Frank's Red Hot'

Jos haluan hampurilaiseeni majoneesia, laitan nimenomaan majoneesia. Listaani 'en tykkää tästä' kuuluu myös Miracle Whip. En ole ihan varma mitä se on, mutta majoneesi maistuu minulle paljon paremmin. Miracle Whip on kuitenkin suosittua, ja sitä käytetään majoneesin vaihtoehtona.

Juomia limsojen lisäksi ovat esimerkiksi Ocean Spray -merkin mehut. Cranberry eli karpalo on suosittu maku, varsinkin kun on alettu puhua karpaloiden terveellisyydestä. Toinen suosittu 'terveellinen' merkki on V-8, jonka tunnetuin tuote on tomaattimehu (joo, ja en tykkää! Mies sitä joskus haluaa, ja juo, mutta se on kuin joisi Bloody Marya, ilman alkoholia!) V-8 tuottaa myös esim. porkkanamahua, ja makeita vaihtoehtoja.

Ocean Spray -tölkkeja on useita laatuja.

V-8: oikealla tomaattimehua.

V-8 -valikoimaa

Gatorade on yksi sporttijuomamerkeistä.

Lasten mieleen, ja rannalle mukaan sopii esim Kool Aid, jauhe johon lisätään vettä. Capri Sun on pillimehua. Aikuisille saatta maistua paremmin Pink Lemonade - pinkki limonadi (myös jauhetta).

S'mores on suosittu grilli- ja nuotioajan 'jälkiruoka', josa kahden grahamkeksin väliin laitetaan ohut suklaapala (yleensä Hershey's) ja paahdettu vaahtokarkki. Grahamkeksejä myydään paljon. Niitä käytetään myös leivonnassa piirakoiden pohjiin niin että ihan kaikki niista ei mene S'mores-käyttöön. Lapsille on myös nallen muotoisia keksejä.

Vasemmalla Teddy Grahams -kekseja, lapsille tarkoitettuja nallen muotoisia grahankekseja.

Honey Maid on suosittu merkki

Suolaisia kekseja on myos tarjolla paljon, erilaiset juuston makuiset ovat tyypillisiä:

Keksejäkin on vähän 'terveellisempinä' versioina: Orgaanisina, kokojyväkekseinä ja gluteeinittomina.