Perjantain lounas: Jersey Mike's #13: Italian Sub - Mike's Way

Arkipäivinä mies tulee aina töistä kotiin syömään lounaan. Yleensä hän ostaa sub sandwichin Jersey Mike's  -nimisestä paikasta, joka on ihan hänen työpaikkansa vieressä.  Jersey Mike's on Subwaysin tapainen ketju, joka myy pääasiasa kylmiä sub-sandwichejä. Sieltä saa kyllä myös lämpimiä subbeja, wrappejä ja salaatteja. 

Itse en ole koskaan asioinut Subwayssa, tai edes maistanut heidän tuotteitaan. Jotenkin se on liian suuri ja monimutkainen ketju minun makuuni. Jersey Mike's on paljon pienempi ketju, myymälöitä on Yhdysvalloissa noin 1000 kun  Subwayllä on yli 27 000 storea pelkästään Yhdysvalloissa. Ja onhan niitä kai Suomikin jo täynnä.

Mies ostaa aina numeron 13, italialaisen subin. Siinä on provolonejuustoa, kahta erilaista kinkkua, salamia ja pepperonia. Kun sen tilaa 'Mike's Way', päälle tulee vielä tomaattia, sipulia ja lehtisalaattia,  kastikkeeksi öljy-punaviinietikkakastike ja oreganoa. Sotkuinen syödä, mutta tosi maistuva.

Aina silloin tällöin minullakin iskee himo tuohon leipään, ja pyydän miestä tuomaan yhden myös minulle. Perjantaina herkuttelin!

Naapuruston kevättä huhtikuun alussa

Aprillipäivä, ihana ilma ja puut kukkivat!

Papuvalikoimaa

Tässä jokunen aika sitten innostuin laittamaan keittoja lounaaksi. Suurin osa oli ihan vihanneskeittoja, mutta tein myös linssikeittoa. Sen jälkeen on alkanut kiinnostaa laittaa ihan vihannespohjaista juttua lounaaksi, ja mieli teki kokeilla papuja.

Papuihin itse asiassa innostuksen sain, kun täällä ensin Wendy's hampurilaisketju on mainostanut lihatonta hampurilaista. Sen pihvi on tehty mustista pavuista (mustapavuista? papujen suomenkieliset nimet ovat vähän hukassa). Ja luulisi sen olevan ihan maukas, kun kerran maanlaajuinen ketju sitä tarjoaa. Sitten löysin vastaavan purilaisen ohjeen netistä. En ole vielä sitä kokeilut, mutta pikapuoliin! Sihen tarvittiin jo kypsiä purkissa olevia mustia papuja. Mutta kun olen shoppailufriikki, ostin myös kuivia papuja. Eli jos hampurilaisen maku on hyvä, voin ensin keittää itse pavut. Hitaampaa, mutta paljon halvempaa.

Papuja käytetään paljon meksikolaisiin ruokiin, ja eräs täällä tykätyistä ruokalajeista on baked beans. Jälleen ruoka, jota olen onnistunut välttelemään, eli en osaa sanoa mitään sen mausta. Mutta olen ainakin saanut sen käsityksen, että kastikkeessa on vaahterasiirappia tai sokeria, ainakin joissakin alueellisissa vaihtoehdoissa, esimerkiksi Boston Baked Beanseissa.

Ostin kuitenkin kunnon valikoiman kuivattuja papuja, eli alan tässä etsiä reseptejä ja parhaita käyttötapoja eri papulajeille.  Kunhan vain muistaisin liottaa niitä ensin yön yli. Aamulla ei oikein kannata alkaa haahuilemaan, että teenpä tänään papusoppaa kuivatuista pavuista, ellei niitä ole liotettu vähintään 12 tuntia. Jotain myrkkyjä niissä on, ellei niitä ensin liota kunnolla ja sitten keitä pitkään. Mutta joka pussissa on ohjeet, joihin aion tutustua!

Ensimmäinen uusi tuttavuus on mayocopa-papu. Sille en löytänyt suomenkielistä nimeä. Nämä ovat maultaan kuulemma samanlaisia kuin pintopavut. Kunhan saan maistettua kumpaakin, kerron lisää mausta! Näitä voi käyttää keittoihin, salaatteihin ja refried beans-juttuun. Mitähän se taas on suomeksi. Se papumössö, jota on esimerkiksi burritoissa! Mielenkiintoiselta kuulostaa myös Mexican Drunken Beans, johon tulee mm. näitä papuja ja meksikolaista olutta. Pitäneepä laittaa resepti talteen.

Kidneypapu on nimensä mukaan munuaisen muotoinen, ja punainen. Näitä voi käyttää mm. salaateisa ja esimerkiksi chili con carnessa.

Borlottopapu eli karpalopapu. Näitä ostin, kun luin, että niitä laitetaan mm. Pasta e Fagioli -nimiseen italialaiseen ruokaan. Muutenkin nämä ovat yleisiä Pohjois-Italiassa ja Espanjassa. Muistuttavat maultaan kastanjaa.

Pintopapu on suosittu mm. chiliruuissa ja burritoissa

Great Northern Beans ja Navy Beans ovat molemmat valkoisia papuja. Great Northeneja käytetään mm. pataruuissa. Navy-pavut sopivat keittoihin ja salaatteihin, ja niistä tehdään Boston Baked Beanseja (mitä en aio tehdä).

Kikherne eli kahviherne on tuttu purkkimuodossa, olen tehnyt siitä hummusta. Keittojen ja muhennosten ohjeita olen nähnyt myös.

Viimeisin pussi on kuivattuja herneitä, puolikkaina. Pieniä, eivätkä ole samannäköisiä kuin hernekeittoherneet. Mutta eiköhän näistä ainakin yksi keitto pidä kokeilla!

Paljon eri papulaatuja on vielä jäljellä, enkä tiedä haluanko laittaa esim. limanpapuja,. En vain ole niitten ystävä, en ainakaan tuoreitten. Mutta katsotaan ensin, mitä kaikkea tästä tämänkertaisesta varastosta tulee. Tosin ei taida kannattaa pitää kuin yksi papupäivä viikossa. Muuten maha ei tykkää.

Keväisiä näkymiä Columbuksessa

Tällä viikolla on ollut niin keväistä, että se tuntuu jo poskionteloissakin! Eli allergiaa alkaa  jo pukata päälle, kiva kiva. En tiedä mitä siitepölyä on jo ilmassa, varmaankin heinien ja rikkaruohojen. Nurmikot ovat kaikkialla nyt ihan vihreitä, ja tällä viikolla katukuvana ovat ilmestyneet nurmikonhoitofirmojen pakettiautot. Sekä TruGreen että Scott's Lawnservice tekevät keikkaa kovasti. Meidänkin etupihan olivat Scott'sintyöntekijät ehtineet käsitellä tänä aamuna sillä aikaa kun kävin Kimin kanssa lenkillä.

Lenkiltä tullessa oli erityisen hyvä mieli. Eilen iltapesulla  huomasin, että olin pudottanut toisen korvarenkaan. Ihan pieni hopearengas, jossa on etuosassa rivi cubic zirkonioita. Kävin läpi joka huoneen, kylppärin, pengoin sängyt ja alakerran sohvan, mutta tuloksetta. Kyllähän se harmitti, kun ajattelin, että se on pudonnut joko ulos, tai sitten oli pudonnut jo aamulla, ja olin imuroinut sen huomaamatta. Ja roskapussin mukana pölyt olivat jo kadun varressa odottamassa tämän aamuista roskienkeräystä. Eipä tuo rahallisesti ollut mikään suuri menetys, muta korvikset olivat nätit, ja tykäsin niistä ihan arkikorvakoruina.

Nyt aamulenkillä kuitenkin päätin, että pidän silmällä jalkakäytäviä, josko kävisi tuuri. Ajattelin kuitenkin, että jos korvis putosi lenkin aikana, se on joko ruohon keskellä, enkä huomaa. Tai joku on sen löytänyt ja ottanut itselleen. Mutta eipä mitä, korvis löytyi! Melkein keskellä jalkakäytävää, lenkin kauimmaisella osalla!

Sen jälkeen pystuinkin jo katselemana keväisiä maisemia, kun ei tarvinnut vahdata jalkakäytävää. Otin jokusen kuvan, kun pihoilla näkyi kukkivia narsisseja. Ja on ihan kiva, kun tulee kirjoitettua muistiin, milloin mitäkin tapahtuu vuoden aikana. Yleensä joka kevät pähkäilen, että milloin ne lehdet alkoivat puhjeta, milloin syreeni aukaisi nuput, ja niin edelleen.

Useimmat puut ovat vielä ihan paljaina. Näissä ensimmäisissä kuvissa näkyy erään naapurin upea pihapuu, joka jo vihertää. Se on jonkin sortin paju, ja varsin kivan näkoinen.

Narsissit ja muut mukulakasvit ovat joko aukaisseet jo kukkansa, tai ainakin melko valmiita kukkimaan. Tulppaaneja ei vielä näy, mutta narsisseja ja hyasinttejä täällä pihoilla oli.

Monilla etupihoilla kasvaa Bradforn Pear -puita, jotka alkavat kukkia pikapuoliin, nuput ovat jo aukeamaisillaan:

Yksi ensimmäisiä kukkivia pensaita on keltakukkainen forsythia. Tämä oli ainoa kukassa oleva, jonka näin tällä lenkillä.

Ilma on kuitenkin aika viileä, alle 15 astetta. Mutta kauniosta tänään on ollut. Saas sitten nähdä miten viikonloppuna käy. Sunnuntaiksi uhkailtiin lumikuuroja!  NOOOOOO!