Kukkakaalia 'kvinoana'

Olen suuri kukkakaalin ystävä. Tykkään syödä sitä niin raakana, höyrytettynä kuin uunissa melkein rapeaksi paahdettunakin.  Usein sitten ostan sitä liiankin usein, ja sitten tulee kiire yrittää valmistaa sitä, ennen kuin se menee huonoksi! 

Yksi iso kukkakaalinpää alkoi tummua, ja päätin kokeilla jotain erilaista sen kanssa. Miten olisi kukkakaalikvinoa, eli pieniksi murusiksi raastettu kukkakaali laitettuna kattilassa voin kanssa.

Ensin leikkasin kukkakaalin pienemmiksi palasiksi, ja nämä laitoin sitten rakkaaseen blendtecciini.

Sitten choppasin palasia pulse-toiminnolla, kunnes murut alkoivat olla riisinjyvän kokoisia. Isompia paloja jäi jäljelle, mutta ne sitten rouskuttelin välipalaksi ihan sellaisenaan.

Valmis seos on aika kosteaa, mutta kivasti se murustui. Tein kokeilun numero kaksi ihan raastinraudalla, ja siitäkin tuli hyvää. Mitä nyt piti olla varovainen, ettei sormet menneet verille. Mutta pienten määrien kanssa raastinrauta on helpompi vaihtoehto kuin yleiskone.

Nämä muruset sitten laitoin kattilaan suurehkon voinokareen kanssa, mukana ripaus suolaa, ja halutessa mustapippuria.  Kokkaisin sitä koko ajan sekoitellen kolmisen minuuttia.  Jätin seoksi al denteksi, eli vähän hampaissa rouskuvaksi.  Mukaan voi lisätä tilkan vettä, ja keittää pidemmän ajan, jos pitää muhennosmaisemmasta.  Mutta tästä tuli oikein kiva side dish. 

Harmi, että mies ei tykkää kukkakaalista. Tai ei kai tuo nyt harmi ole, sain kaiken itselleni, nam!

Kukkakaalikeittoa

Tänään laitoin pitkästä aika alounaaksi keittoa. Smoothiet ovat ollet hyviä, mutta jostain syystä tänään teki mieli jotain lämmintä. 

Tämä oli ensimmäinen yritys kukkakaalikeiton kanssa. Tulos oli ihan OK, mutta ei maata järisyttävä. Tein sen aika lailla samalla periaatteella kuin aikaisemmat keitot. Eli pohjaksi ensin voissa kuullotettua silputtua sipulia ja valkosipulia.

Sitten kattilaan lisäsin sipuleitten joukkoon pieniksi paloiksi paloiteltua kukkakaalia. Olen kukkakaalin ystävä, ja tykkään siitä uunissa paahdettuna, tai keitettynä tai höyrytettynä. Raakanakin se maistuu, vaikka vatsa ei ole siitä kovin innoissaan.  Muutaman palasen söin nytkin raakana, nam.

 

Annoin näitten hautua pienellä lämmöllä kannen alla noin varttitunnin, aina välillä sekoitellen.

Ohjeita keitolle oli taas netissä lukuisia. Mukaan olisi voinut laittaa esimerkiksi pieneksi pilkottua porkkanaa. Itse en laita porkkanaa ruokiin kovinkaan usein. Olen allerginen kypsentämättömälle porkkanalle, ja sen käsittelyssä pitäisi aina pitää kädessä kumi - tai muovihanskoja. Niinpä en vain viitsi käyttää sitä usein.  Lisäsin jonkun verran kuivattua persiljaa. Olisi ollut kivempi laittaa tuoretta, mutta kun sitä ei ollut kotona. 

Hei! Columbuksessa muuten toimii nyt Prime-jäsenille tarkoitettu Prime Now. Siinä saa kotiin tilattua tiettyjä tuotteita tunnin tai kahden toimitusajalla. Tunnin toimitus on maksullinen, kahden tunnin toimitusajalla palvelu on ilmaista. Eli jos tarvitset yllättäen esimerkiksi jääteloä, maitoa ja 50 tuuman television, saat ne suoraan kotiovellesi! Ja tippi päälle. Saas nähdä tuleeko koskaan eteen sellaista hätää, että pitää tilata Prime Nowsta! Ehkäpä sieltä olisi saanut tuoretta persiljaa.

OK, takaisin keittoon:  Lisäsin joukkoon puolisen litraa kanalientä, nostin lämpötilan kiehumispisteeseen, ja sitten taas sopanalku miedolla lämmöllä hautumaan kunnes kukkakaali on kypsää. Noin toinen varttitunti.

Sitten lisäsin joukkoon ehkä desin verran kevytkermaa.  Ensi kerralla taidan jättää sen välistä, ei siitä juuri makua lisää tullut. Joissain ohjeissa keitto suurustetaan jauhoilla tai valkokastikkeella, mutta  en  tehnyt sitä.

Sitten sekoitin keiton sauvasekoittimella tasaiseksi ja tarkistin vielä suolan määrän, lisäsin ruohittua mustapippuria ja kuivattua persiljaa. Maku oli mukavan mieto. Ensi kerralla kuitenkin laitan vähemmän nestettä, että saan vähän paksumpaa keittoa.