Hyvää *ÄTSIH* Joulua!

Blogin kanssa on tullut taas pidettyä taukoa. Mies alkoi tuntea olonsa flunssaiseksi viime perjantain aikana, ja teki töitä kotoa käsin maanantain ja tiistain (jäi keskiviikkona joululomalle). Tästähän tietysti seuraa se, että minäkin sain nyt saman vaivan, onneksi ehkä miedomman version flunssasta. 

Olo on tosi veltto, nenä vuotaa ja yskittää vähän. Kuumetta ei onneksi ole eikä kurkkukipua. Maanantaina oli vielä ihan OK olo, sain leivottua pinon pikkuleipiä (peanut butter brittle drops). Vien niitä aina Eastonin eläinläkäriasemalle tässä joulun alla, kiitokseksi hyvästä koirien huolessapidosta, ja ne ovat miehen lempipikkuleipiä. Mitään suomalaisia joulutorttuja tai pipareita en ole alkanut leipoa, koska joutuisin syömään ne yksin, ja joulun aikana on jo muutenkin liikaa herkkuja!

Ruokakaupassa olen saanut käytyä, jääkaapissa on kinkku ja possunkylkeä. Kinkku on aatoksi, ja joulupäiväksi ajattelin laittaa possunkylkeä Iltalehdestä läytämäni ohjene mukaan  (http://www.iltalehti.fi/pippuri/201612162200041580_ah.shtml) - tänään pitää siis suolata ja pippuroida koko kylki!

Jouluajeluilla emme ole ehtineet käydä kun mies kerran on ollut kerrassaan kipeä. Toivottavasti joulun ja uudenvuoden välissä kunto on meillä kummallakin sen verran hyvä, että teemme ajeluita ja saan joitain videoillekin.

Aattona kinkun kaveriksi laitan vain perunamuusia ja parsaa, ja lanttulaatikon sijaan taidan tehdä muusia bataateista. Ne on helppo ensin kypsentää mikrouunissa. Sitten kastiketta, herneitä ja kylmäsavulohta, minulle punaviinimarjahyyteloä.

Viime viikonloppuna oli vielä lunta, ja ulkona ihan nättiä.

Viikon puolenvälin paikkeilla on ollut jo lämpöasteita, ja piha mutainen. Takapihan oven edessä on kyllä jopa kolme mutaa imevää mattoa.. Mutta ei siitä koirulien jalat kuivu.. pyyhe olohuoneen puolella todistaa mutaisuudesta...

Joululahjat aiomme avata suomalaiseen tapaan aattona, osa herkuista jää ehkä joulupäivän aamuun. Tänä vuonna en  ostanut kamalasti suklaata. Itselleni varasin erikoisherkuksi suosikkini Lindorin valkosuklaakonvehdit.. ja Kleenexin nenäliinoja...

Oikein ihanaa joulua kaikille, kiitos paljon jouluterveisistä! Toivottavasti saan tässä loppuvuoden aikana postattua jouluvideoita, kunhan tämä flunssa vain pysyisi lievänä!

Jokunen kuva ja video Nicosta

Nico tuntuu olevan iloinen siitä, että sai velipojan.  Pihalla leikitään kovasti, niin kovasti, että nurmikosta ei ole enää paljon jäljellä. Pentuna pentueen mielileikki oli kuulemma köydenveto. Aina välillä vetokilpaa käydään Tinyn kanssa.

Kuvissa ja yhdellä videolla näkyy kyllä hellyttävän näköinen Nico: täällä olisi vetoköysi, hei!

Nico on koostaan huolimatta aika lailla pelkuri. Pimeä  pelottaa, varsinkin, jos pimeällä takapihalla on heiluvia puitten oksia tai vastaavaa. Silloin herra ottaa jalat alleen, haukkuu ja pyntää ovelle ja pyrkii sisään.  Muitakin vaaroja ulkona väijyy: ehdin kuvata pikku pätkän, jossa säikytään aidan taakse lentänyttä muovipussia!

Alla on pieni pätkä melkein ensikohtaamisesta lumen kanssa. Nico käväisi ulkona jo pimeän aikaan. Nyt lumi ei hirveästi ihmetyttänyt, maistui namilta sen sijaan.

Ja yksi video, joka jäi postaamatta loppukesästä. Tässä herra on elokuun lopulla. Maitohampaat ovat alkaneet vaihtua pysyviin hampaisiin. Videolla näkyy yksi poskihammas, joka tässä vaiheessa näytti ihan järkyttävän suurelta!

Alla vielä kuva Nicon isäpapasta, lainattuna omistajan myynti-ilmoituksesta (http://www.hoobly.com/yfzfY/beautiful-akc-german-shepherd-puppies-limited-full-registration.htm). Linkin kautta pääsee katsomaan muitakin kuvia. Kuvien pentue on Nicon pentue (ainakin juuri nyt ilmoituksen kuvat ovat juuri tästä pentuueesta. ne voivat vaihtua myöhemmin, jos tulee uusi ilmoitus). Kuvissa oleva uros on Nicon isä, Shadrach. Nicon äiti ei ole ilmoituksen narttu (Jackie), koska tässä pyydetään varauksia uudemmalle pentueelle.

Nico on isänsä kopio, ainakin väritykseltään!

Shadrach

Ensimmäinen lumipäivä

Toinen osa ajelusta Marysvilleen on vielä postaamatta, mutta tässä talvisia kuvia ja videoita koirista. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä täällä satoi maassa pysyvä ensilumi. 

Yritin ottaa videota Nicon ensikosketuksesta lumeen, mutta aurinko ei ollut vielä noussut, eli videolla näkyi vain tumma möykky. Innostus oli vähäisempää kuin olin toivonut. Miekkonen ei kierinyt lumessa eikä saanut hepulia. Sen sijaan lumen syöminen on ollut suurin villitys.

Tinyn kanssa pihalla on kirmailtu kovasti. Kuten kuvista näkyy, koirien naamoilta on paistanut pelkkä ilo ja rakkaus! --- Vaikka meno saattaa näyttää hurjalta, on se lähinnä pelkkää leikkiä!

Ajelu Marysvilleen, osa 1 - Ohi Hondan autotehtaan

Marysville on pieni kaupunki Columbuksen lounaispuolella. Kuvia itse kaupungista on viime vuoden puolen blogipostauksessa. Nyt ajoimme sinne syyskuussa  ihan pikkuteitä pitkin, ja halusimme ajaa ohi siellä olevien Hondan autotehtaitten.

WikiPedian mukana Marysvillen tehdas tuottaa Honda Accordeja, ja Acura ILX ja TLX -autoja (Acura on Hondan 'luxury brand', eli luksusmallisto).

Pikkuteiden varrella näkyy ihan tavallista amerikkalaista maisemaa: muun muassa latoja mainoksineen, vanhoja taloja, uusia taloja ja maissipeltoja.

Nyt lähestytään Hondan tehtaita. Valitettavasti itse alueelle ei pääse,  eli ajoimme vain tehtaan ohi. Kuulemma ainakin johtoporras koostuu pääasiassa japanilaisista, samoin osa työntekijöistä. Tämän vuoksi Marysvillessä on kuulemma paljon ruokatavarakauppoja, jotka tarjoavat japanilaisia erikoistuotteita.  Tämän todenperäisyyttä en tiedä, mutta voi olla totta!