Takapihan kesävieraita

Takapihalla on ilmestynyt tavallisten påikkulintujen ja oravien lisäksi myös kesävieraita. Viikonlopun aikana kävi jo pari kolibria, vielä en niistä saanut kuvia. Ihan ensimmäinen paikalle saapunut oli uros. Ne ovat olleet minun ruokainta-automaatillani hyvin harvinaisia, enkä ole kertaakaan saanut niistä kuvia. Ne tunnistaa kurkun punaisesta läiskästä.

Perjantaina ja lauantaina satoi, ja se sai näköjään paikalliset rupikonnat liikeelle. Yksi aika pieni chillaili takapihan oven edessä. Onneksi huomasin sen, ennen kuin päästin Nicon ulos. En tiedä olisiko konna tullut syödyksi, vai olisiko Nico painunut karkuun. Kuitenkin parasta välttää kohtaamiset. Konna ei halua tulla syödyksi, ja sen ihossa on jotain pahan makuista, ja pennulle pahaa.

Ensimmäinen konna pötki itse pakoon. Konna numero kaksi (vai liekö sama möllikkä) piti jo napata käteen ja saatella portin ulkopuolelle. Useampia ei onneksi enää näkynyt.

Yksi sorsapari pitää meidän pihastamme, ja lentää tänne vähän väliä. Nico on jo alkanut oppia, että sorsat ovat vihollisia, tai riistaa, ja ajaa ne pois mielellään.

 Oravia käy pihalla kovasti. Yksi on varsinainen taituri, joka löytää tiensä ruokintalavalle,  oli se vaikka kuinka hankalaa.

Muuten sitten vierailijat ovat pikkulintuja. Enimmäkseen varpusia, joilla on jo täysikokoiset poikaset. Useita eri turpiaaleja näkyy, ja aina silloin tällöin sininärhiä, kardinaaleja ja tiaisia.

Naaraspunaolkaturpiaalin suojaväri on aika hyvä.

Punaolkaturpiaali, naaras

Purppuraturpiaali

Punaolkaturpiaalit ovat palanneet

Punaolkaturpiaalit katosivat takapihalta syksyllä, ja vasta nyt ne ovat palaamassa. Kevään myötä kosioaika lähestyy, ja koiraat alkavat esitellä juuri noita olkapäissä olevia punaisia läiskiä.  Varsinaisen soidinajan aikana pitää yrittää saada kuvia, kun urokset pullistelevat ja yrittävät esittää pihan komeinta lintua. Naaraita en ole vielä nähnyt. Ne ovat ihan ruskeita, eivät mitenkään silmiinpistäviä.

Päivän Luontokuva: Punaolkaturpiaalinaaras

Kuten useilla eri lintulajeilla, koiras ja naaras ovat hyvin eri värisiä. Punaolkaturpiaalikoiraasta olen postannut paljon kuvia.  Se on täysin musta paitsi siivissä olevat kirkkaat oranssit, keltaiset ja valkoiset osat. Naaralla näyttää olevan hyva suojaväri, päässa on pikkuisen oranssia. 

Piti etsia apua verkosta ennenkuin tunnistin tämän neidon punaolkaturpiaaliksi.

Päivän Lintuvideo: Punaolkaturpiaali lintulaudalla

Punaolkaturpiaalista (red winged blackbird) olen postaillut useita kuvia, mutta tässäpä nyt siitä pieni video. Samalla lintalaudalla pyörähtää myos lehmäturpiaali (brown headed cowbird).  Punaolkaturpiaalin oranssit siipilaikut ovat aika hyvin näkyvillä. Aina silloin tällöin nämä linnut pörhistävät ne upeasti pystyyn, kosioaikeissa tai uhkaillakseen. Yleensä se kuitenkin tapahtuu aina silloin, kun kamera ei ole valmiina. 

Talvisaikaan kun ensin huomasin näitä lintuja lintulaudalla, niiden siivissä ei ollut yhtään punaista näkyvissä, pelkkä ohut ruskeahko viima. Ilmojen lämmetessä ja kosioajan lähetessä punaoranssia osaa alettiin esitellä yhä enemmän.