perjantai 8. tammikuuta 2016

Päivän lintu: Sinitöyhtönärhi (Blue jay)


Sinitöyhtönärhet ovat yksi takapihan suosikeistani. Niillä on oikein kaunis höyhenpeite, jossa on paljon sinisen eri sävyjä. Töyhtökin niillä on nimensä mukaisesti, mutta yleensä se on painettu lyttyyn eikä törrötä pystyssä.

Kooltaan se on vähän rastasta suurempi, noin 25 senttiä pitkä ja painoltaan 100 grammaa (taas piti luntata WikiPediasta). Se voi olla myös hyvin äänekäs, varsinkin sen varoitusrääkäisyt kaikuvat pihalla usein. Ja ne ovat todellakin rääkäisyjä, tämä lintunen ei laula.

Lintulaudalla maapähkinät ovat sen herkkua, ja se voi jokus olla aika ahmatti, nakkelee siemeniä naamaansa aika vauhdilla. Jutun lopussa on video yhdestä syömäpuuhissa.

Kuvia nyt tuli paljon, mutta nämä kaverit ovat kuvaamisen arvoisia!



NAM!




























Lopuksi video yhdestä lintulaudalla nauttimassa siemenlounaasta:



torstai 7. tammikuuta 2016

Päivän lintu: Kottarainen



Kottaraiset ovat lennelleet parvissa koko syksyn, mutta pihalla niitä ei ole juuri käynyt syömässä kevään ja alkukesän jälkeen. Nyt maapähkinöitä sisältävälle lintulaudalle kuitenkin pyörähti yksi, josta ehdin ottaa vain kaksi kuvaa. 

Ohion kottaraiset taitavat pysyä täällä koko talven, eli ne pärjäävät kai suhteellisen koleassa. 

Nätti höyhenpuku!


Aamutaivaan taivaankappaleet


Aamutaivas oli tänä aamuna kaunis tuossa vajaa tunti ennen auringonnousua. Kuusta on jäljellä enää pieni sirppi, uusikuu näyttää osuvan lauantaiksi. Kuun lähellä on pari kirkasta taivaankappaletta, planeettoja. Kännykässä on sovellus, joka kertoi, että näkyvillä ovat Saturnus ja Venus, Venus tietenkin se kirkkaampi. 

Tuossa alapuolella olevassa kuvassa suurin pilkku on kuu. Saturnus näkyy juuri ja juuri ihan pikkuriikkisenä hippuna, ja Venus siitä yläoikealla suhteellisen suurena ja kirkkaana. Seuraavassa kuvassa näkyvät kaikki kolme. Kuu oli kivan näköinen, kun kirkkaan sirpin vierestä pystyi näkemään varjossa olevan osan.








keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Näkymiä Powellista ja valtatie I-270:n varrelta


Viime viikonloppuna otin muutaman kuvan ja videota ei-jouluisemmista maisemista. Ajoimme nätin Powell-nimisen pikkukaupungin vanhan keskustan läpi. Se on täynnä pieniä putiikkeja ja antiikkikauppoja. Yksi suosituimmista liikkeitä on 'Jeni's Splendid Ice Creams'. Columbuksessa on pari ihanaa jäätelönvalmistaja, Jeni's on yksi näistä. Makuja  on paljon, ja osa on varsin erikoisia: Whiskey & Pecans, Bourbon Salted Pecan, Wildberry Lavender ja Sweet Corn Spoon Bread. En ole kokeillut mitään kovin erikoista heiltä, mutta kaikki mitä olen maistanut, on ollut tosi namia!


Jäätelöä!

Ostosalue lähellä eläintarhaa

Powellissa sijaitsee myös Columbuksen eläintarha ja sen viererssä kesäisin auki oleva vesipuisto Zoombesi Bay. Videolla näkyy Zoombesin korkeita vesiliukumäkiä. En ole käynyt siellä koskaan, en ole vesipuistojen ystävä: liikaa väkeä, liikaa jonoja, ja ilman silmälaseja meinaa eksyä!

Powellista ajoimme eläintarhan läpi ensin pohjoiseen seuraillen Scioto-jokea. Sitten ylimimme joen ja palasimme kohti Dublinia. Päivä oli oikein kaunis ja aurinkoinen. Dublinissa on kiva ajaa. Tiet ovat kauniita, kuin bulevardeja, kaksi kaistaa kumpaankin suuntaan ja eri suuntien välissä on leveä viheralue.

Jatkoimme Dublinin läpi I-270 -kehätiellä, jonka kautta sitten kotiin. 270:llä on käynnissä useita isoja tienrakennusurakoita, kun vanhoja ramppeja laitetaan uuteen malliin ja 'pullonkauloja' yritetään helpottaa. Kehätien pohjoisosassa on usein pahoja ruhkia, koska kaksi peräkkäistä liittymää, valtatie 315:lle ja US Route 23:lle ovat molemmat tietöitten keskellä. 

Dublin, kauampana liittymä 270:lle

I-270 Sawmill Roadin lähellä

I-270, tietyöt ovat melkein takana tässä vaiheessa
Välillä kamera pomppii kamalasti, koska tiet eivät todellakaan ole hyvässä kunnossa ja töyssyjä on paljon.

Ihan videon lopussa poistumme Eastonin liittymässä, ja edessä on kiva pikku suma, kun kansa suuntaa lauantaina Eastoniin ostoksille.


tiistai 5. tammikuuta 2016

Keijutikka puussa


Takapihalla on vieraillut kolmea eri tikkalajia: suuri tammenraitatikka, sitä vähän pienempi amerikankäpytikka, ja kaikista pienin, keijutikka (downy woodpecker). Keijutikka on vaan niin kiva nimi! 

Tikka on siis aika pieni, ja sillä on lyhyt nokka. Yleensä olen nähnyt koiraita, joilla on niskassa punainen laikku. Videolla (ja kuvina sen kuvakaappauksissa) näkyy naaras, jolla siis ei ole punaista täplää niskassa.  Se on vähän harvinaisempi vieras takapihalla.  Neiti kuikuili pitkään puun rungolla, ja sitten lensi hakemaan maapähkinän lintulaudalta! Siitä olisi pitänyt saada kuva, aikaisemmin en ole tikkaa nähnyt lintulaudalla. Yleensä ne istuvat joko siemenkakulla tai talikakulla. Tai sitten kuulen niiden nakutuksen lähipuista.





Ihan lyhyt video tikasta puussa:



Fantasy of Lights - valoshow



Tässäpä nyt tämän joulukauden viimeinen jouluvalopostaus.  Koska loppiaista ei täällä tunneta, jouluvalojen  ja koristeiden poisto alkaa tapahtua jo heti joulupäivän jälkeen.Fantasy of Lights oli auki vielä sunnuntaina 3. päivä. Ensin näytti, että matkalla sinne alkaa sataa tihkua. Mietimme, että jos sade ei lakkaa, jätämme menemättä. Onneksi sitten perille saavuttuamme oli sateetonta.


Fantasy of Lights on vähän tavallista erikoisempi valoshow. Nykyään Alum Creek -järven leirintäalueen alueelle pystytetty  show on pituudeltaan jo reilu kolme mailia, eli melkein 5 kilometriä pitkä. Ajoreitin varrella on satoja valohahmoja, joista osa näyttää liikkuvan. 

Show on pyörinyt jo 16 vuotta, ja kasvaa joka vuosi. Kun muutin Columbukseen, se sijaitsi paljon pienemmässä puistossa Scioto-joen varrella. Leirintäalue on jo kolmas paikka, jonne se on siirtynyt. Ihan hyvä paikka nyt, sillä leirintäalue on suljettu talvisin, ja siellä on paljon maastoa ja pikkuteitä, joiden varrelle hahmot voi laittaa. Lipunmyyjät ovat leirintäalueen portilla. Hintakin on kivasti noussut joka vuosi.

Videolla vähän taas harmittavasti kamera ei aina tarkentunut, enkä muistanut tarkistaa sitä kovin usein.  Itse katselin valohahmoja, ja osoittelin kameraa sopiviin kohteisiin. Videon pituudeksi tuli yli 20 minuuttia, mutta siinä on suurinpiirtein koko reitti. 

Autot ajavat peräkanaa hiljaista vauhtia läpi reitin. Kohteliaimmat sammuttavat ajovalonsa eivätkä sokaise muita. Mutta aina on muutama, joka pitää valot päällä koko ajan.  Onneksi nyt joulun jälkeen oli hiljaisempaa, vaikka eteen aluksi sattui auto, jonka piti pysähtyä joka ikisen hahmon eteen töllistelemään.

Tässäpä nyt jenkkityylinen valopuisto: hahmoja on joulupukista ja golffaavista poroista alkaen!


maanantai 4. tammikuuta 2016

Päivän lintu: ujo tammiraitatikka



Suurin pihallani käyvä tikka, tammiraitatikka (red bellied woodpecker) ei vieraillut pihalla kesän eikä syksyn aikana. Nyt, kun on alkanut olla pakkasta, ainakin yksi löysi tiensä siemenkakulle.


Harmiksi se pyörähti kakun takapuolelle juuri kun sain kameran esiin. Eiköhän tuo kuitenkin tule takaisin, nyt kun se tietää ruokaa olevan tarjolla.

Usein siemenkakulla on useampi lintu kerralla, mutta tammiraitatikka ei tunkeilijoita salli. Toivon, että olisin saanut videolla tapauksen, jossa varpunen yritti kakulle tikan viereen. Tikka mottasi varpusparkaa pitkällä nokallaan aika tuimasti. Varpunen päästi rääkäisyn ja lepatti tiehensä. Ja kakkuun eivät muut linnut koskeneet tikan vierailun aikana!



Easton Town Center jouluvalaistuksessa






Easton Town Centerin ulko-ostosalue on jouluna aina kauniisti valaistu. Näyttää, että melkein kaikki mahdolliset puut on kääritty valoihin. Keskusaukiolla, Brio-ravintolan takana on suuri joulukuusi.

Kävimme ajamassa alueen ympäri lauantaina. Vaikka oli jo tammikuun alku, valot ja kuusi ovat vielä siellä. Ihmisiä oli myös tukuittain, onhan alue täynnä ravintoloita ja pieniä liikkeitä. 

Tässä nyt kymmenen minuutin äänetön video Eastonin jouluvaloista pimeän aikaan.


lauantai 2. tammikuuta 2016

Kyyhkyhaukka kytiksellä


Komea kyyhkyhaukka alkaa olla joka-aamuinen vieras takapihan lähettyvillä. Useimmiten huomaan sen, kun päästän koiran pihalle, ja haukka lehahtaa lentoon.  Pari päivää sitten lasioveen tömähti taas lintu, ja kun menin katsomaan, haukka lensi tiehensä kynsissään aika komean kokoinen saalis. Taisi olla taas vaikertajakyyhky. Niitä on paljon, ja joka kerta kun olen mennyt katsomaan, mikä lasioveen on mätkähtänyt, uhri on ollut juuri vaikertajakyyhky.

Tömähdykset lasioveen ovat kuitenkin vähentyneet reippaasti, kun laitoin siihen tarroja. Itse asiassa tuo edellinen oli ensimmäinen sen jälkeen, kun kiinnitin tarrat joulukuun alussa. Ostin näitä Amazonista, ja niiden pitäisi kuulemma hohtaa ainoastaan lintujen silmiin (heijastavat auringon UV-valoa). Ihan nättejä vaahteranlehden mallisia. Paketissa tuli 4, ja laitoin kaikki lasiin. Ostin toisenkin paketin, jos tarvitsisin enemmän. Kiitos vinkeistä!  Kiva, jos linnut osaavat nyt välttää lasiovea, vaikka olisivat paniikissa haukan takia.








Lopuksi taas lyhyt video:


Uudenvuodenpäivän pieni ajelu

Eilen  uudenvuodenpäivänä oli kylmää. Jo aattoiltana alkoi olla pakkasta. Mies meni kiltisti takapihalle grillaamaan, mutta jouduimme laittamaan rappusille suolaa (pet-friendly, eli lemmikeille harmitonta), kun ne olivat meneet jäähän. Päivän aikaan tuli pikkuisen lunta, räntää ja/tai rakeita, joka kertyi rappusille ja sai ne jäätymään.

Tänään ja eilen siis on ollut nollan pinnassa. Mittari näyttää paria lämpöastetta, nyt lauantaiaamuna, mutta takapihalla olevat lintujen juoma-astiat ovat täysin jäässä. Eilen aurinko kuitenkin pilkahti esiin, ja kävimme vuoden ensimmäisellä ajelulla. Oli kiva ajella, kun joulukuun kaikkialla-on-autoja-olipa-kello-mitä-tahansa -ruuhkien jälkeen tiet olivat melko tyhjät.  

Mukana on muutama kuva ensin Gahannasta. Se sama tupaten täynnä koristeita oleva piha on vielä täynnä koristeita. Sen lähellä on sopivasti nyt joulun jälkeen piha, jossa joulukoristeet ovat jo heittäneet henkensä! Itse asiassa  se on vain täynnä ilmatäytteisiä koristeita, jotka vain menevät lyttyyn aamulla (selvästi puhaltimet ovat ajastimella). Mutta jotenkin se symboloi joulun nyt olevan ohi.
Happy Holidays

The Holidays Are Over!



Kaikkialla oli aika hiljaista, autoja ei näkynyt paljon, ja kylmä piti jalankulkijatkin sisällä.  Muutamissa kuvissa näkyy Olentangy-joki, joka on aika vihaisen näköinen nyt, kun alkuviikon kaatosateet ovat täyttäneet sen yli äyräiden. Vesisade on kuitenkin ilahduttanut nurmikoita, ne ovat vielä ihan vihreitä.

Lähtiessämme ilma oli puolipilvinen, mutta muuttui ihan kokonaan pilviseksi. Aurinko yritti paistaa pilvikerroksen läpi, mutta aika harmaata kuitenkin oli. Tänään pitäisi olla aurinkoisempaa.






Olentangy-joki on täynnä vettä alkuviikon kaatosateitten jälkeen




Nurmikot vihertävät





Video on ajelusta Grandview-nimisen kaupunginosan läpi, ja sen jälkeen kohti kotia I-670 -valtatiellä. Granview on täynnä kivoja raviontoloita katujen varsilla, mutta paljon väkeä ei näkynyt. Ja 670 on harvoin näin vähän liikennöity. Kuvasin, kun ajoimme ohi keskikaupungin sen länsi- ja eteläpuolelta, ja jatkoimme itään kohti lentokenttää. Kamera pomppii välällä aikalailla, tiet eivät ole ihan parhaassa kunnossa!

Mukavaa vuodenalkua kaikille!