Tikka nakuttaa!

Aamupäivällä tulin ruokakaupasta ja sen jälkeen jätin autotallin oven auki kun vein ulos ensin roskapusseja ja sitten aloin täyttää ulkona olevaa kierrätysastiaa huomista roska- ja kierrätyspäiväkeräystä varten. Ja jossain nakutti tikka. Voimalla! Heti tietenkin iski ajatus, että jos tuon saisi kuvattua videolle, niin että kamera esiin!

Avasin takapihan oven, ja ilokseni nakutus kaikui siellä vielä voimakkaammin. En saanut paikallistettua sitä heti sen tarkemmin, mutta ajattelin, että saanpas ainakin äänen videoitua. Eli kamera päälle nauhoittamaan, ja samalla aloin tähystellä pihan lähistöllä olevia puita.

Ja sitten bongasin tikan! Siellä se nakutteli puun runkoa valtavalla voimalla, aika alhaalla yhdessä puuryppäässä. Se pään nopeus on aina yhtä hämmästyttävä näky. Usein kyllä kuulen tikkojen nakutusta, mutta aika harvoin onnistun näkemään sitä. Ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun sain sen videolla. Happy happy!!

Ensimmäisellä videolla kamera vähän haahuilee aluksi, sitten bongaan tikan 30 sekunnin nauhoituksen jälkeen.  Valitettavasti kamera ei halunnut tarkentua tikkaan, koska etualalla oli risuja. Loppua kohden kuitenkin kuva alkaa tarkentua.

Toisella videolla sitten on jo vähän enemmän tarkkaa kuvaa ennenkuin tämä keijutikka lensi pois. 

Iloinen mieli tuosta jäi! Taas upeaa luontoa tässä ihan urbaanilla alueella. :)

Ahmatti!

Tuttu tammiraitatikka on ollut nälkäinen tällä viikolla. Nyt kun siemenkakku ja lintulaudat ovat suhteellisen oravattomia - yksi on muita nokkelampi, ja sitä jahtaan vielä pois aika usein. Muut pysyvät maassa ja etsivät sieltä syötävää. Valitettavasti oravia on nyt jo viisi,  tässä on olo kuin pienellä oravafarmarilla!

Yleensä tämä tikka istuu joko siemenkakulla tai talikakulla, ja nokkii niitä pitkällä nokallaan. Nyt sain yhden vähän tärähtäneen kuvan, mutta lopussa olevan videon, jossa se istuu lintulaudan nurkalla, ja nakkelee siemeniä naamaansa vauhdilla. Siitäpä tämän jutun otsikkokin! Varsinainen ahmatti!

Kiva kuitenkin kun ruoka maistuu. Kylmemmällä siementen laadusta ei nipotella. Pakkasta on nyt viitisen astetta, on taas kylmennyt. Keskiviikkona oli tuulista, mutta melkein t-paitakeli. Ilman takkia pärjäsi ulkona, kun oli pitkähihainen pusero. 

Tikkakavalkadi

Lumi on nyt jo sulanut, mutta tässä kuvia takapihalla lumen aikana vieraileivista tikoista. Mustavalkoisia keijutikkoja pihlalla pyöri ainakin kolme yhtäaikaa. Kaikki ovat naaraita, koska niillä ei ole niskassa punaista.

Suuremman punapäisen tammiraitatikan videoista ja  kuvista näkee nyt hyvin sen punertavan vatsapuolen. Englanninkieliseltä nimeltään se onkin red-bellied woodpecker, eli punavatsainen tikka.

Lopussa taas pari videota.

Tammiraitatikka taas

Tässä nyt tulee taas postaus tammiraitatikasta, tällä kertaa syömässä talikakkua. Tällä viikolla en ole kuitenkaan ehtinyt kuvata juuri mitään. Susi ei ole syönyt ja on surkean näköinen, siis koiraa on käytetty eläinlääkärissä, ja olen juossut pitkin mantuja hakemassa apteekista reseptilääkkeitä ja kaupasta vauvanruokaa ja ja vaikka mitä. Toivotaan parasta!

Lyhyt video:

Keijutikka puussa

Takapihalla on vieraillut kolmea eri tikkalajia: suuri tammenraitatikka, sitä vähän pienempi amerikankäpytikka, ja kaikista pienin, keijutikka (downy woodpecker). Keijutikka on vaan niin kiva nimi! 

Tikka on siis aika pieni, ja sillä on lyhyt nokka. Yleensä olen nähnyt koiraita, joilla on niskassa punainen laikku. Videolla (ja kuvina sen kuvakaappauksissa) näkyy naaras, jolla siis ei ole punaista täplää niskassa.  Se on vähän harvinaisempi vieras takapihalla.  Neiti kuikuili pitkään puun rungolla, ja sitten lensi hakemaan maapähkinän lintulaudalta! Siitä olisi pitänyt saada kuva, aikaisemmin en ole tikkaa nähnyt lintulaudalla. Yleensä ne istuvat joko siemenkakulla tai talikakulla. Tai sitten kuulen niiden nakutuksen lähipuista.

Ihan lyhyt video tikasta puussa:

Päivän lintu: ujo tammiraitatikka

Suurin pihallani käyvä tikka, tammiraitatikka (red bellied woodpecker) ei vieraillut pihalla kesän eikä syksyn aikana. Nyt, kun on alkanut olla pakkasta, ainakin yksi löysi tiensä siemenkakulle.

Harmiksi se pyörähti kakun takapuolelle juuri kun sain kameran esiin. Eiköhän tuo kuitenkin tule takaisin, nyt kun se tietää ruokaa olevan tarjolla.

Usein siemenkakulla on useampi lintu kerralla, mutta tammiraitatikka ei tunkeilijoita salli. Toivon, että olisin saanut videolla tapauksen, jossa varpunen yritti kakulle tikan viereen. Tikka mottasi varpusparkaa pitkällä nokallaan aika tuimasti. Varpunen päästi rääkäisyn ja lepatti tiehensä. Ja kakkuun eivät muut linnut koskeneet tikan vierailun aikana!

Titmouse-lintu ja käpytikka (Videoita + kuvia)

Titmouse - tiaisen sukuinen kiva pikkulintu, on alkanut käydä syömässä siemenkakulla joka aamu. Yleensa kakulla syö vain yksi lintu kerrallaan, kun varsinkin tikat on ärhäkkäitä ajamaan muut tiehensä. Tämä pariskunta kuitenkin söi yhtä aikaa ihan rauhassa! Kakussa on paljon maapähkinöitä, niiden herkkua.

Muutama erillinen kuva Titmousesta:

Videoita: Käpytikka (Hairy Woodpecker)

Pieni amerikankäpytikka pitää kovasti isosta siemenkakusta. Se hakkasi siihen innolla reikiä, en tiedä mitä etsi siementen lisäksi. Ensimmäisellä ylimmällä videolla näkyy, kuinka tikkaa pörhöttää punaista päähöyhenistöään kivasti! Tuota en ole koskaan aikaisemmin nähnyt!

Alla viela pari muuta kivaa tikkavideota.

Video: Tammiraitatikka talikakulla

Pikku video tikasta ahmimassa talikakkua. Otin kakut jo pois käytöstä, kun ilma lämpeni. Jos niita oli tarjolla, kottaraiset ja muut mustanpuhuvat ahmatit tuhosivat kakun alle puolessa tunnissa. 

Nyt on sen verran viileää, etta kakut ovat vähän hankalampia, tai ainakin hitaampia syödä. Mutta tälle tikalle kakku maistuu, nokkaa saa varmaan puhdistaa pitemman aikaa!

Päivän lintu: Tammiraitatikka talikakulla

Lämpötila taisi vaihteeksi painua nollan lähelle viime yönä. Lintuja vilisee ruokintapaikoilla takapihalla. Talikakut (suet cake) maistuvat sekä tikoille, mustarastaille että varpusille. En tiennytkään että varpuset olisivat noin kovasti talin perään. Mutta ne taitavat syödä melkein mitä tahansa. Ja näissä talikakuissa on talin lisaksi  siemeniä ja pahkinöitä.

Varpunen isomman talikakun kimpussa

Pieni amerikankäpytikka (hairy woodpecker) vierailee talikakulla useamman kerran päivässä, ja välillä se napsii maasta myos maapähkinöitä ja siemeniä.

Isompaa tammiraitatikkaa (red bellied woodpecker) olen nyt kuitenkin odottanut kamerani kanssa. Se on vähän harvinaisempi vieras, eli en näe sitä ihan joka päivä. Talvisin se kuitenkin vieraili pihalla päivittäin. Tai ehkäpä käy nytkin, mutta enhän minä sentään koko päivää vietä ikkunan edessa lintuja kyttäämässä.

Tammiraitatikan läsnäolon kyllä kuulee, varsinkin jos se on kärsimätön pääsemään talin kimppuun. Lopettelin pihalla juuri nurmikon leikkausta ja sen jälkeen täytin linnuille juomavateja, kun kuulin puista tuttua tikan kimakkaa vihellystä. Jos piha ei pian tyhjene, ja tikka pääse syömään, ääni vain kovenee. Selvästikin tunkeilijaa käsketään painumaan hemmettiin niin että ruokapaikka on vapaa. Talvella oli ihan kiva katsoa, kun tällainen iso tikka parkkeeraa talikakkuun, ja ajaa kaikki lähelle yrittävät linnut pois. Sillä on hyvin pitka ja terävä nokka, jolla on hyvä uhkailla.

Ulkoa kuuluu usein kauas kaikuva tikan nakutus. En tiedä kumpi tikoista on kyseessä, mutta kiva sita on kuunnella.

Tassa tämänkertainen kuvasaalis tuosta tammiraitatikasta. Aikamoista akrobatiaa se esitti talikakun ympari, hyviä profiilikuvia en saanut enempää kuin tuon postauksen alussa olevan kuvan. Ehkapa ensi vierailulla lisää. Linnut ovat kummasti alkaneet piileskellä sen jälkeen kun sain hyvän kameran. Sininärhi kay pihalla, mutta ei viivy maassa muutamaa sekuntia pitempään. Puissa se istuu lehtien takana, ja kuulen sen särisevän huudon lehtien keskeltä. Mutta ei pysy paikallaan niin kauan, etta saisin kuvan. Pentele!