Sinitöyhtönärhi - here and gone

Sinitöyhtönärhiä käy pihalla syömässä usein. Vaikka nämä kaksi kuvaa ovat valitettavan epätarkkoja, postaan ne kuitenkin. Tuo toinen kuva kun on kuitenkin jotenkin niin sarjakuvamainen poislentokuva. 

Päivän lintu: Sinitöyhtönärhi (Blue jay)

Sinitöyhtönärhet ovat yksi takapihan suosikeistani. Niillä on oikein kaunis höyhenpeite, jossa on paljon sinisen eri sävyjä. Töyhtökin niillä on nimensä mukaisesti, mutta yleensä se on painettu lyttyyn eikä törrötä pystyssä.

Kooltaan se on vähän rastasta suurempi, noin 25 senttiä pitkä ja painoltaan 100 grammaa (taas piti luntata WikiPediasta). Se voi olla myös hyvin äänekäs, varsinkin sen varoitusrääkäisyt kaikuvat pihalla usein. Ja ne ovat todellakin rääkäisyjä, tämä lintunen ei laula.

Lintulaudalla maapähkinät ovat sen herkkua, ja se voi jokus olla aika ahmatti, nakkelee siemeniä naamaansa aika vauhdilla. Jutun lopussa on video yhdestä syömäpuuhissa.

Kuvia nyt tuli paljon, mutta nämä kaverit ovat kuvaamisen arvoisia!

NAM!

Lopuksi video yhdestä lintulaudalla nauttimassa siemenlounaasta:

Syksyinen sininärhi (Blue Jay) rohmuilemassa syöttölaudalla

Nyt kun ilmat ovat alkaneet viilentyä, lintulaudoille on alkanut ilmestyä taas enemmän lintuja. Poikasten vartuttua kardinaalit ja sininärhet katosivat jonnekin metsiin, mutta nyt sininärhiä alkaa taas näkyä. Ahkeria vierailijoita viime aikoina ovat olleet myäs tiaiset, titmouset ja nakkelit. Kardinaaleja on ole vielä tälle syksylle nähnyt, mutta eivätköhän nekin ala kohta ilmaantua.

Ostan 'parempaa' linnunruokaa (josa on paljon auringonklukansiemeniä ja pähkinöitä) vasta pakkaskeleille. Tämä halvempi sekoitus näytti kuiteniin maistuvan sininärhelle ihan kivasti. Sillä oli tekniikkana 'suu täyteen siemeniä, pään kallistus taakse ja kaikki nielaistaan kerralla'. Ahmatti!