Tässä vihdoin osa 2 ajelusta Marysvilleen joskus syyskuussa. Hondan tehtaan jälkeen ajelimme kohti kaupungin keskustaa. Tuttuun kesäiseen tapaan matkan varrella oli tietöitä.
Olkoon tämä nyt taas ihan kuvajuttu. Voi kun on ikävä vihreää ruohoa.
Kroger-ruokaketjulla on omat huoltoasemansa supermarkettiensa lähellä.
Kaupungintalo:
Keskustaa:
Hei taas ja kiva kun sait voimia ja motivaatiota kirjoittaa. Jälleen on hienoja kuvia ja juuri sellaista osaa USA:sta jonka kaltaisissa paikoissa monet suomalaiset eivät ole käyneet, eikä niitä juuri tv-sarjoissakaan näy.
VastaaPoistaEn olisi varmaan minäkään ellen olisi ajanut I95:sta Chicagosta pohjois-Floridaan ja takaisin. Sille matkalle mahtui paljon tuollaisia paikkoja vaikka suurimmasta osasta tietysti ajettiin vaan ohi, mutta pakkohan se oli aina jossain poiketa tankilla tai syömässä ja tietysti nukkumassa.
Katselin tuota Marysvillen "keskustaa" ja ajattelin, että nyt ollaan Amerikan sydänmailla. Sitten tsekkasin Marysvillen ja Bexleyn ja kappas, Oulussa on 2 kertaa enemmän asukkaita kuin kahdessa ensin mainitussa yhteensä :)
No ei siinä mitään, pienillä paikoilla on oma viehätyksensä ja tykkään käydä sellaisissa, mutta ajatus asumisesta paikassa jossa kaikki tuntee toisensa kolmannessa polvessa saa aivoni ruvelle.
Kirjoitit 21.1 lauantaina:
"Koirattomat eivät ehkä ymmärrä, mutta minulle koirani ovat lapsiani, kun en omia lapsia onnistunut saamaan. Rakkaita perheenjäseniä. Pienestä pennusta kasvatettuja, rakastettuja ja ihan liian hemmoteltuja."
Tuo on NIIN totta! Koirattomat eivät ymmärrä. En minäkään ymmärtänyt "koiraihmisiä" ennen kuin hankin ensimmäisen pennun.
Edelleenkään en ymmärrä kissaihmisiä :) Kissaa ei ole koskaan ollut, eikä tule koska olen niille todella allerginen. Sitä paitsi kissat ovat ihan helvetin itsekkäitä ja typeriä.
(nyt piilottelen työpöytäni alla kissaihmisten kivitystä odotellen)
T. Strippis
Kiitos Strippis :)
PoistaKissaa minulla ei ole koskaan ollut, kun jo pienenä huomattiin, että olen kamalan allerginen. Aina, kun vierailimme maaseudulla sukulaisten luona jollain kissalla oli pennut. Ja leikin niitten kanssa koko päivän. Illalla sitten aina silmät turvoksissa, punaiset, kutisivat julmetusti. Kissoja on sitten pitänyt vältellä.
Kyllä nekin ovat suloisia, ja jokaiselle on varmasti oma lemmikki rakas, oli se sitten mita lajia tahansa. Onhan noita riivatun rumia koiriakin, ja kaikille riittää koteja! :) On vain joitain koirarotuja, joita itse en kestäisi katsella. Mutta mistä tietää.. jos sellaisen saisi pentuna, olisi varmasti ihan yhtä rakas <3