Kauniin kevätsunnuntain kukkivia puita

Tänään on aurinkoista, niinpa juoksin pihalle ottamaan kuvia kukkivista puista. Tässäpä nyt tarjolla aurinkoisia kuvia syreenipensaastani, pihalla kasvavasta redbud-puusta, ja naapurin aidan takana kasvavasta koristeomenapuusta. Ainakin kukat ovat omenan kukkien näköisiä, vaikka sen hedelmät syksyllä ovat vain peukalonpään kokoisia! Joka tapauksessa tämä upeus kasvaa ihan aidan vieressa ja oksat ulottuvat pitkälle meidän puolelle.

Ilokseni parin päivän takainen pakkasyö ei aiheuttanut nupuille harmia!

Loppuun laitan muutaman pilvisenä päivänä laitetun kuvan.

Etupihan syreenejä

Naapurin omenapuu

Omenapuu on korkea!

Koko puu täynnä kukkia muutama päivä myöhemmin

Redbud -puu kukassa

Villiorvokkeja puun juurella

Jonkun sortin päärynäpuu takapihalla

Omenapuun kukat viela nupussa

Kanadanhanhet kytiksellä.  Naapurit syöttävät niille leipää, ja ne kakkivat meidän pihalle!

HONK HONK!

Sunnuntain resepti: Blackened Cajun Chicken

Kana on valmista! Metallinen piikki on lämpömittarini probe

Cajun-mausteinen kana on yksi suosikkini! Ruskistan maustetut luuttomat, nahattomat  fileet ensin pannulla, sitten viimeistelen uunissa. Täällä cajun-ruuat ovat suosittuja, ja 'blackened'-tyylissä liha ruskistetaan pannulla erittäin kovalla lämmöllä mausteiden kanssa niin, että pinta näyttää melkein mustalta.

Blackened Cajun Chicken Sandwich oli suosikkini T.G.I. Fridays -ravintolassa. Olen alkanut tehdä siitä kotona oman versioni. Cajun-mausteista kanaa viipaloituna ranskanleivän päällä. Leivän päällä chipotlemajoneesia ja Provolone-juustoa: uunissa lämmitettynä niin, että juusto alkaa sulaa. Lisään omaan leipääni myös viipaloitua tomaattia ennen paahtamista. Tarjoillaan suolakurkun kera. Täällä on ollut hankala löytää sopivan makuisia suolakurkkuja (ovat yleensä joko liian makeita tai liian happoisia), joten olen sekoittanut kurkkusalaattia ja majoneesia, ja tehnyt siitä dipin.

Kanafileet, tai kai suomalaisittain broilerin fileet (luuttomat, nahattomat) ensin 'marinoin' tai 'suolaan' ,jotta ne eivät kuivu kypsyessään. Sekoita 6 dl vettä ja  2 ruokalusikkaa suolaa, kunnes suola liukenee (käytän kosher-suolaa, joka on karkeaa suolaa), upota kanafileet suolaveteen (laitan itse nämä esim. pakastepussiin, ja se sitten kulhossa jääkaappin). Anna kanafileiden suolautua jääkaapissa vähintään 6 tuntia.

Cajun-maustesekoitus: (itse teen tätä ison määrän ja säilytän lasipurkissa)

1 tl paprikajauhetta
1/8 tl suolaa (et tarvitse paljon, koska kana suolautuu miedosti suolauksessa)
1/4 tl cayennepippuria (tai vähemmän, tosi tulista, laita makusi mukaan)
1/2 tl jauhettua juustokuminaa eli jeeraa (KORJATTU: luki aikaisemmin kuminaa.. luulin,  että cumin kääntyy kuminaksi)
1/2 tl kuivattua timjamia
1/4 tl jauhettua valkopippuria
1/4 tl sipulijauhetta

Ota kana suolaliemesta ja kuivaa. Laita pintaan ohut kerros öljyä (itse käytän sprayta) tai ghee'tä. Sitten hiero mausteet pintaan. Kuumenna valurauta- tai teräspannu tulikuumaksi (itse laitan siihen vähän sprayöljyä).

Vähennä lämpöä sen verran ettet polta fileitä (lasken lämmön puoleen, kun laitan fileet pannulle).

Ruskista kanaa 2 minuuttia kummaltakin puolelta. Itse viimeistelen kanan uunissa - 200 C (400F), ajasta en ole varma, ehka 15 - 20 minuuttia, riippuen kananrinnan koosta. Ehkä täällä on kamalan isoja kanoja.. Itse laitan kanaan lämpömittarin. Se on kypsää, kun mittari näyttää 74 C (165F) - otan kanan uunista, kun mittari on 160F/71 C, ja annan tasaantua folion alla. Lämpötila yleensä nousee muutaman asteen.

En yritä tässä antaa neuvoja kokeneille kokeille.  Mutta itse huomasin, etta kanasta saa parempaa, kun käyttää lämpömittaria. Ei tarvitse leikata tai tökkiä. Minulla on digitaalinen mittari, jossa on 'probe' . Koetin sanoo Google translate.. Koetin? OK, laitan kuvan niin etta varmasti selviää.

Lämpömittarini

Kun kana on foliossa tasaantumassa, paahdan leivän. Yleensä leikkaan ranskanleivästä isohkon palan, ja leikkaan sen vaakasuorassa puoliksi. Sitten päälle ohut kerros majoneesia, johon olen sekoittanut chipotlejauhetta. Onko chipotle Suomessa tuttu? Vähän savunmakuinen, erittäin tulinen chili.

Ensimmäisen kerran kun laitoin chipotlemajoneesia, käytin chipotleja purkista. Muussasin yhden haarukalla ja sekoitin sen vajaaseen desiin majoneesia. Ensimmäisen puraisun jälkeen sitten oli suu tulessa (teen tällaisia virheitä liian usein.. täällä on TOSI tulisia mausteita...) Nyt sekoitan majoneesiin chipotlejauhetta, pikkuisen kerrallaan, sillä siitä tulee helposti liian voimakasta.

Tavallinen chilijauhe varmaan käy, jos chipotlea ei ole tarjolla, tai haluat välttää tulisuutta.

Tomaatteja, chipotlemajoneesia, kurkkusalaattidippiä

Leivän päälle siis chipotlemajoneesia, seuraavaksi pari viipaletta Provolone-juustoa,  ja sitten leivät uuniin paahtumaan niin, että juusto alkaa sulaa. Itselleni lisään juuston päälle viipaloitua tomaattia.

Kun leivät ovat uunissa, viipaloin kananrinnat. Sitten lopuksi kokoan leivän, seuraksi kurkkusalaattidippiä tai suolakurkkua.

Tämä on siis tämän illan ruokalistalla. Kuvat otin kun valmistin tätä edellisen kerran. Nam!

Valmiit leivät, mukana ei tomaattia.

Interstate 270 kiertää Columbuksen ympäri

Tietyo edessa: 23:n rampit tyon alla

Olen aikaisemmin maininnut I-270 valtatien. Se on Columbuksen ympäri kiertävä valtatie. Kaupunki laajentuu koko ajan, ja tiheää asutusta on nyt paljon myös 270:n ulkopuolella. Usein paikasta paikkaan pääseminen on nopeampaa loikkaamalla ensin 270:lle, sitten poistutaan joko lähimpänä kohdetta olevalla exitillä, tai jatketaan toisella valtatiellä. Näitä 'Interstateja' (osavaltioita yhdistäviä valtateitäa) ovat I-70 (itä-länsi -suunnassa, länteen kohti Indianapolisia, itään kohti Pennsylvaniaa), I-71 (pohjoiseen kohti Clevelandia, etelään kohti Cincinnatia, sitten Kentuckya), I-670 (yhdistää ydinkeskustan ja Gahannan kaupungin(osan) itäpuolella. I-670 on myös lentokentälle (Port Columbus, CMH) vievä reitti.

I-270, Columbuksen ympari kiertava kehatie

Anyway, viikonloppuisin mieheni kanssa käymme pitkillä ajeluilla, ja kotiin palatessamme usein ajamme pitkin 270:a. Isoja tietöitä sen varrella on usein. Reilu viisi vuotta sitten tässä lähistöllä Eastonin alueen liittymat uusittiin kokonaan, ja siihen meni aikaa useita vuosia. Nyt suurin projekti on kaupungin pohjoispuolella, route 23:n ja 270:n liittymäkohdassa. 23 eli High Street on vilkkaasti liikennöity pohjois-etelä -suuntainen reitti. Ruuhka-aikoina 270:n ja 23:n liittymä on ollut aikamoinen pullonkaula, ja sitä ollaan pistämässä nyt remonttiin.

Columbuksen valtatiet suunniteltiin aikana, jolloin liikennemäärät olivat paljon pienempiä. Rampit valtateille liittymiseen ja poistumiseen olivat/ovat surkean lyhyitä. Useat liittymät ovat/olivat tämän näköisiä:

'Neliapila'-ramppeja, Dublin, Ohio

Tämä 'neliapilan' muotoinen järjestelmä toimii siten, etta off-ramp ja on-ramp ovat samalla tienpätkällä. Eli valtatiella  neliapilan keskella oikealla kaistalla ajavat sekä ne, jotka pyrkivät pois valtatielta off-rampille,  etta on-rampilta tulevat, valtatielle pyrkivät autot. Tämä aiheuttaa paljon siksakkausta, jarrutuksia, kuikuilua joka puolelle ja sydämentykytystä. Neliapilat ovat nyt siis onneksi katoamassa, ja uudet rampit toimivat paremmin.

Uusittuja ramppeja, mukana 'flyover ramps', Westerville, OH

I-270 on tärkeä myos siksi, etta vaarallisia kemikaaleja kuljettavien rekkojen ei ole sallittu ajaa sen sisäpuolella. Muistelen, etta 270 on kaikkialla ainakin 3 kaistaa per suunta. Tiheimmin liikennöidyillä alueilla se voi paisua viiteen tai kuuteen kaistaan/suunta, mukaanlukien poistumakaistat. Vähiten liikennöity alue on eteläpuoli, joka on suurimmaksi osaksi teollisuusaluetta ja varastoja.

Ja nopeusrajoitus 270:lla on 65 mph/104kmh. Tämä on Ohion tai ainakin Columbuksen yleinen highwayspeed. Ennen rekoilla oli 5 mph alempi rajoitus, eli 60 mph, mutta nyt ne saavat ajaa yhtä lujaa tavallisten autojen kanssa. Mutta nopeusrajoitukset vaihtelevat ainakin osavaltioittain. Myos tietyöaluieille alennetaan nopeutta: 55 mph/88 mph, ja ylinopeussakot kaksinkertaisia jos jäät kiinni 'oranssilla' tietyöalueella!

Tassa nyt muutama kuva ja video, tietyömerkit ovat  270:n pohjoisosassa, kun lähestytään 23:n työmaata lännestä. Anteeksi   pomppiva video, tiet eivät ole parhaassa kunnossa!

Sawmill Road exit

'Iso' mäki.. Columbuksen mittakaavassa iso. Kaupunki on kuin pannukakku!

Lähestytään 23:n tietöitä, oranssit varoitusmerkit alkavat

Anheuser-Busch: Budweiserin entinen oluttehdas, nykyään taitaa olla vain pullotusta varten

Budweiser!

Exitit I-71:lle

Oranssia riittää

Lähestytään Eastonia

Ollaan rampilla poistumassa Eastoniin. Keskella 270, äärimmäisenä vasemmalla ramppi Eastonista 270:lle.

Kiinalaisesta Ruuasta

Laitoin keskiviikkoiltana ruuaksi paistettua riisiä: kanaa, suikaloitua porkkanaa, punakaalia ja parsakaalia (valmis sekoitus), sokeriherneen palkoja, paistettua munaa silputtuna, vihreitä sipuleita, soijaa ja seesamiöljyä.

Kotona laitan kiinalaista aina silloin talloin, lähinnä juuri paistettua riisiä.  Kun haluamme hyvää kiinalaista, käymme yleensä hakemassa sitä kotiin. Mieliravintolamme on nimeltään 'Chi Thai', ja sieltä saa nimen mukaisesti sekä kiinalaista että thai -ruokaa. 

Entinen mielipaikkamme on Panda Inn. Asuimme aikanaan aika lahellä sitä, ja ruoka oli todella hyvää. Mutta paikka meni 'remontiin' jo kolmatta kertaa,  ja joka 'remontti' sattui aina sen jalkeen, kun terveysviranomaiset olivat  väliaikaisesti sulkeneet sen, jotta tarkastuksessa esille tulleet epäkohdat voitiin korjata. Tämän jalkeen päätimme etsiä uuden suosikin, joka olisi yhtä autenttinen, ja loysimme Chi Thain ihan tästä meidän lähelta!

Usein nämä kiinalaiset ravintolat  ovat myos kiinalaisten omistamia, ja useat palkkavat omistajien perheenjäseniä ja sukulaisia. Ja usein näillä työntekijoillä ei ole englanninkielen taitoa, he eivät ole olleet maassa kovin kauan. Niinpa hygieniamääräyksiä ei aina ymmärretä. Internetissa voi etsia Columbuksen viranomaisten tarkastamia ravintoloita ja lukea raportit, ja Panda Innin kohdalla yleensä kyseessä oli raaka-aineiden väärässä lämpötilassa säilyttäminen, raa'an ja kypsennetyn lihan säilyttaminen yhdessä, työkalujen (esim. veitsien) puhdistamatta jättäminen. Tämä tapahtui kuitenkin jo monia vuosia sitten, ja omistaja on kuulemma vaihtunut useaan kertaan. 

Ehkä käymme siellä vielä uudestaan. Panda Inn oli kaunis ravintola, valkoiset pöytäliinat, viikonloppuisin siellä soitti pianisti tunnelmamusiikkia. Ruokalistoja oli alkuaan kaksi: toinen oli tavallisille amerikkalaisille amerikkalaistettua kiinalaista ruokaa, eli ei mitään outoa, ei liikaa mausteita. Ravintolassa kävi myos paljon kiinalaisia, jotka saivat mandariininkielisen ruokalistan, ja eksoottisempaa tarjontaa. Pyytämällä eksoottista kyllä sai, mutta sitä ei tavalliselle pulliaisella mainostettu.

Myös Chi Thai on kaunis, valkoiset poytäliinat ja himmeä valaistus, pianisti sentään puuttuu. Itse tilaan yleensä Thai-ruokaa, ja mieheni ottaa joko General Tho's chicken - tai Hunan Chicken -annoksen. Useimmiten kyllä siis vain soitamme tilauksen ja haemme sen kotiin.

Kiinalaisia ravintoloita on täällä joka lähtöön. On näitä tasokkaampia kuten Chi Thai. Niihin kuuluu kaupungin pidetyin, Hunan Lion, joka minun makuuni oli aika mieto vaikka yritin tilata tulisempia vaihtoehtoja.

Ihan pieniä ei-ketjuravintoloita on melkein joka 'strip mall' -ostokissa. Ne ovat siistejä, mutta eivat huokuttele romanttiselle illalliselle. Suuri osa näistä taitaa houkuttaa lounastarjonnallaan. Tai illaksi kotiin kannettuna - en tiedä onko lähistöllä kiinalaisia ravintoloita, jotka tuovat ruuan kotiin, kuten pizzan. Näitä varmaan Columbuksessa on, ainakin TV:n mukaan kaikki myöhään töissä työsketelevät tilaavat kiinalaista! Itse en vain ole tähän törmännyt.

Ketjujakin on. Panda Express on ihan pikaruokaketju, en ole kokeillut. Kaupan pakasteosastolta olen joskus ostanut kartongin jonkun sortin kiinalaista, ja se on maistunut karmaisevan makealta! Jostain syystä soijan lisäksi sokeri tai hunaja on halpiskiinalaisen ruuan päämaku.

Pei Wei on pikaruuan ja pikku ravintolan välimuoto, se on myös ketju. Olen yrittänyt sitä pari kertaa, mutta tulos oli myös: liian makeaa, eika maistunut muuten paljon miltään. Mikä vähän ihmetytti, silla Pei Wein omistaa sama ketju, jolla on myos P.F. Changs China Bistro- ravintolat. P. F Changs'in ruoka on maistuvaa, vaikka myös vähän liian kesytettyä. Ihmeesti tykkään tulisimmista versioista, vaikka esimerkiksi Chi Thain 'basil chicken' saa minut itkemään. Kirjaimellisesti. Se on hyvää ne kolme sekuntia ennenkuin suu syttyy tuleen etkä maista enää mitään muuta kuin tulista.. Ja sitten alkaa vesi valua silmistä.. Mutta mina typerys tilaan sita aina silloin tällöin.. :)

Chi Thain päivällismenua

Hunan Housen seafood-osastoa

Pei Wei tarjoaa myos sushia

P.F. Chang's

Syreenin kukat ovat aukeamassa

Tänään on 7 astetta lämmintä, perjantaina oli reilusti yli 20. Keväisin Ohiossa täytyy katsoa lämpömittaria ennen kuin lähtee ulos talosta, koska lämpotilaerot päivien välillä voivat olla isot.

Ensimmäisinä kesinä täällä vieraillessani ihmetytin kavereitani, kun pilvisinä kesäpäivinä otin takin mukaan. Suomessa kun olin tottunut, että jos aurinko menee pilveen, voi olla viileää. Täällä ei juurikaan, ei ainakaan päiväsaikaan keskellä kesää.

Eilen oli vielä melkein 20 astetta aamulla, leikkasin nurmikon t-paita päällä ilman takkia. Sitten iski melkein myrskytuulen voimainen tuuli, ja yön aikana viileni.  Nyt pihat ovat täynnä katkenneita oksia ja kukkivista puista pudonneita valkoisia terälehtiä. Roskapönttöjä talojen vierellä on myös kaatunut. Onneksi ei ollut roskienkerayspäivä tai kierrätyspäivä. Silloin pöntöt ovat katujen varrella, ja niiden kaatuessa tuulen voimasta sisältö yleensä myös lähtee leviämään vaudilla.

Joka kevät odotan innolla syreenien kukkimista. Useiva keväinä kuitenkin lämpötila on yölla painunut pakkasen puolelle juuri ennen kuin nuput ovat auenneet, ja kukinta ei onnistu. Puut kyllä tekevat uudet nuput paleltuneitten tilalle, mutta ne ovat aina mitättömän näköisiä.

Sääennuste ei ole varoitellut hallan vaarasta. Toivon että syreeni saa kukittua koko loistollaan tänä vuonna. Minulla on yksi puska etupihalla, ja isompi takapihalla. Tämä on ätini lempikukka, ja minäkin rakastan tuoksua!

Takapihan syreeni on toista kerrosta korkea, ei enaa mikaan pensas