Näytetään tekstit, joissa on tunniste lounas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lounas. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Perjantain lounas: Jersey Mike's #13: Italian Sub - Mike's Way




Arkipäivinä mies tulee aina töistä kotiin syömään lounaan. Yleensä hän ostaa sub sandwichin Jersey Mike's  -nimisestä paikasta, joka on ihan hänen työpaikkansa vieressä.  Jersey Mike's on Subwaysin tapainen ketju, joka myy pääasiasa kylmiä sub-sandwichejä. Sieltä saa kyllä myös lämpimiä subbeja, wrappejä ja salaatteja. 

Itse en ole koskaan asioinut Subwayssa, tai edes maistanut heidän tuotteitaan. Jotenkin se on liian suuri ja monimutkainen ketju minun makuuni. Jersey Mike's on paljon pienempi ketju, myymälöitä on Yhdysvalloissa noin 1000 kun  Subwayllä on yli 27 000 storea pelkästään Yhdysvalloissa. Ja onhan niitä kai Suomikin jo täynnä.

Mies ostaa aina numeron 13, italialaisen subin. Siinä on provolonejuustoa, kahta erilaista kinkkua, salamia ja pepperonia. Kun sen tilaa 'Mike's Way', päälle tulee vielä tomaattia, sipulia ja lehtisalaattia,  kastikkeeksi öljy-punaviinietikkakastike ja oreganoa. Sotkuinen syödä, mutta tosi maistuva.

Aina silloin tällöin minullakin iskee himo tuohon leipään, ja pyydän miestä tuomaan yhden myös minulle. Perjantaina herkuttelin!




keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Tiistain lounas: naan mozzarellan, tomaatin ja kinkun kera.


Tiistaina päätin syödä vähän tukevamman lounaan, kun maanantain illallinen oli kivan kevyt, grillattua kanaa ja salaatti. Olen tykästynyt Costcossa myytäviin pieniin naan-leipiin.  Neo vat suurinpiirtein kämmenen kokoisia, ja säilyvät jääkaapissa pitkään.

Olen joskus leiponut naan-leipiä kotona, mutta niistä levisi aikamoinen käry, kun paistoin ne uunissa. Niinpä nämä pienikokoiset valmisleivät ovat kivoja! Tein niistä vähän mini-pizzan ja flatbreadin sekoituksen. Kotona oli pakkaus tuoretta mozzarellaa, josta tuli se juustokomponenti. Kaveriksi tomaatti ja muutama viipale kinkkua.



Tuore mozzarella on hyvää, mieleen tuli leipajuuston maku, ilman sitä narinaa. Vähän harmitti, kun huomasin, että tämä mozzarella oli valmiiksi vaapaloitua. Viipaleet olivat vähän turhan paksuja, mutta juusto on niin pehmeää, että näitä viipaleita ei enää puoliteta. Kaksi valmiiksi leikattua siivua per naan.


Päälle sitten laitoin tomaattia. Nämä olivat köynnöstomaatteja (tomatoes on the vine), ja niiden siemenet olivat jo alkaneet itää  ja vihertää ihan tomaatin sisällä! Poistinkin siemenet, en ollut varma miten miellyttävää niiden syöminen olisi ollut. Ja mielessä kävi uustisjuttu miehestä, jonka keuhkoissa alkoi kasvaa puu sinne vahingossa imaistusta siemenestä! 

Tomaattien päällä laitoin pikkaisen valkosipulisuolaa.



Sitten päälle kolme viipaletta kinkkua. Sitten komeus toaster oven -uuniin, parikymmentä minuttia pienellä lämmöllä (300  F).



Lopputulos oli aika kiva. Tuore mozzarella on sulanut, mutta ei ole niin valuvaa kuin tavallinen mozzarella.  Tomaatista oli valunut aika lailla nestettä, naan-leivän pohja oli aika kostea. Tein tämän uudelleen tänään, ja laitoin leivät ritilälle. Se toimikin paremmin, kosteus valui ritilän läpi pellin päällä olevalle foliolle.

Lounas oli aika tukeva, kun tein näitä kaksi. Tykkäsin kuitenkin kovasti. Tänään laitoin sitten vain yhden naan-leivän, ja oli vähemmän ähky olo!



keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Keskiviikon lounas: Shrimp & Lobster Chowder ja Paahtopaistivoileipä



Keskiviikkona oli taas lounaspäivä Debin kanssa. Kevät on täällä jo hyvin vauhdissa. Tänään on ollut melkein 20 astetta lämmintä, vaikkakin melkein myrskytuulen veroista tuulta.  Matkalle lounaalle ja takaisin piti puristaa rattia tiukasti, ettei auto ala horjua väärille kaistoille.  Ja piti varoa vastaantulevia  idioootteja, jotka eivät olleet yhtä varovaisia, ja olivat yksi rengas minun kaistani puolella.  Kunnialla kutenkin selvisin lounaalle ja takaisin!


Tänään päätin kokeilla yhtä 9 dollarin lounascomboa. Valintani oli Shrimp & Lobster Chowder, eli katkarapu - ja hummerikeitto, ja puolikas Chilled Rost Beef Sandwichestä, eli puolikas kylmästä paahtopaistivoileivästä.


Keitto maistui hyvältä, lisäsin siihen ihan pikkuisen suolaa, ja sitten se oli tosi namia! Kokonaisia katkarapuja ja perunalohkoja -  ne oli helppo  erottaa. Mukana myös luvattua hummeria, vaikkakin ihan pieninä paloina.


Jostain syystä combossani oli tuttujen pekoni-juusto-perunalastujen kaverina paketti suolakeksejä. ne nyt jäivät syömättä. Ehkä niitä olisi pitänyt dipata keittoon, oh well. Ystäväni Deb tilasi taas salaatin ja puolikkaan kana-avokadoleivästä. Hänen annoksensa näytti niin hyvältä, että siitä piti taas ottaa kuvia.


 


Alkupalaksi oli leipää, ja keittoannos oli enemmän kuin tarpeeksi! Niinpä otin roast beef sandwichini, tai siis paahtopaistileipäni (puolikas kokonaisesta) kotiin. Syön sen huomenna lounaaksi, eli en nyt osaa sanoa kuinka herkullinen se on.  Mutta näytti hyvältä!! Amerikkalaista kobe-paahtopaistia, Havarti- juustoa, piparjuurikastiketta ja lehtisalaattia. Odotan huomista!


torstai 10. maaliskuuta 2016

Lounascombo Longhorn Steakhousessa


Eilen onnistuttiin taas käymään lounaalla Debin kanssa, edellisestä kerrasta olikin vierähtänyt jonkin verran aikaa. Lounaspaikkana oli taas Longhorn Steakhouse. Tällä kertaa muut lounastajat näyttivät olevan suurimmalta osaltaan harmaahapsisia vanhuksia.  Yleensä aina on vitsi, että Bob Evans, ja lounasbuffetravintolat ovat juuri vanhusten suosiossa. Olen josku yrittänyt houkutella miestä buffettiin, mutta vielä se ei ole onnistunut. Siellä kun kuulemma syö vain eläkeläiset.

Nyt Longhorn oli täynnä tätä seniorikansaa, pyörätuolilla liikuviakin  oli useita. Ehkä joku senior living -asuntola oli tuonut sinne bussilastillisen. Ravintola varmaan oli mielissään, kun lounasaikana oli täyttä. Joskus tuntuu, että keskellä viikkoa lounasaikaan on aika hiljaista, ainakin meidän nurkilla. Perjantaisin lounas ulkona on kyllä suosittu. jollain työpaikoilla näköjään lähdetään perjantaina porukalla lounaalle.

Leipä ja voi tulivat taas pöytään heti alussa,  jo ennen kuin saimme  tilattua.


Tilasimme kumpikin combo-aterian, joka sisältää kaksi  vaihtoehtoa. Deb tilasi Caesar-salaatin ja puolikkaan kana-avokadovoileivästä. Minä söin juuri tuon vaihtoehdon viime kerralla. Se on yksi kahdeksan dollarin komboista.

Caesar salad ja puolikas Grilled Chicken& Avocado Sandwich
Itse päätin nyt kokeilla 7 dollarin comboa, kun teki mieli jotain juustoista: soup& salad eli keitto ja salaatti. Salaatiksi valitsin taas Caesar-salaatin, ja keitoksi French onion soupin, eli ranskalaisen sipulikeiton.  En tiedä kuinka ranskalaista tämä keitto on, mutta täyttävä, juustoinen annos se on. Siinä on kulho sipulikeittoa, keiton päälle sitten tulee viipale leipää, ja leivän päälle juustoa. Jo koko komeus sitten paahdetaan uunissa niin, että juusto sulaa. Ja juustoa oli paljon!

Jutun ylimmässä kuvassa on koko lounaani, eli nälkä ei jäänyt. Keiton ja salaatin lisäksi tuli vielä taas tuoreita perunalastuja juusto-pekonidipin kanssa. Nam! 

Caesar Salad, ilman kastiketta vielä
Salaatissa on kokoa. Pyysin kastikeen on the side, eli erikseen, koska en halunnut koko salaatin uivan kastikkeessa (kuten tapahtui ensimmäisellä kerralla, kun en älynnyt pyytää kastiketta erikseen). Nyt oli vähän hankalaa saada sitten kastike sekoitettua salaattiin, kun lautanen oli täpätäynnä. Söin ensin keiton, ja lopuksi salaatin, ja en edes jaksanut syödä salaattia loppuun.  Seuraavalla kerralla pitää kokeilla katkarapu - ja hummerichowderia.

Hyvin sitä saa itsensä täyteen 7 dollarin  lounaalla - veron kanssa loppusummaksi tuli 7 dollaria ja 53 senttiä. Plus tippi!

French Ohion Soup

torstai 4. helmikuuta 2016

Keskiviikon lounas: Longhorn Steakhouse



Keskiviikoisin käyn lounaalla parhana ystäväni Debin kanssa aina, kun on mahdollista. Parina edellisenä kertana unohdin ottaa kuvia, eilen sentään muistin!

Aikaisemmin vakipaikkamme oli Max & Erma's -ravintola, mutta siellä alkoi palvelu huonota - tai ainakin eksi vähemmän hyvä tarjoilija alkoi olla vakiotarjoilija meille. Ruoka tuli hitaasti ja tilaukset menivät säännöllisesti vähän pieleen. Niinpä vaihdoimme Longhorniin. Päivällisravintolana Longhorn on enemmänkin pihviravintola, mutta lounaaksi on paljon kivoja ei+pihvivaihtoehtoja.

Pöytään tuodaan heti ihana uunituore leipä ja voita. Itse ruuaksi tilasimme kumpikin 8 dollarin combon, jossa oli mahdollisuus saada joko keitto tai salaatti, ja sen kaverina puolikas lämmin voileipä, puolikas juustohampurilainen tai kana-mansikkasalaatti.

Kuvassa ensin Debin annos: Shrimp & Lobster Chowder, eli katkarapu-hummerikeitto,  ja kana-mansikkasalaatti. Mukana on lisäksi vielä pieni kulho vastapaistettuja perunalastuja cheddar-pekonidipin kanssa.


Oma annokseni koostui Caesar-salaatista ja lämpimän  kana-avokadoleivän puolikkaasta. Edellisellä kerralla salaattini koostui enemmän salaatinkastikkeesta kuin mistään muusta. Nyt muistin pyytää salaatinkastikkeen erikseen (on the side), niin että pystyin laittamaan sitä mukaan ihan sopivan määrän.

Ateria oli taas tosi nami, ruokaa tuli enemmän kuin tarpeeksi. 



Leivässä oleva kananrinta ei näy kuvassa, mutta se oli mehevä ja kivasti mausteinen.

Etualan perunalastuissa cheddarjuusto-pekonidippiä.

maanantai 16. marraskuuta 2015

Mielenkiintoinen hampurilainen: B-Spotin 'Porky'

Porky!

Olen postannut kuvia B-Spot -ravintolan hampurilaisista jo kerran aikaisemminkin. Kävimme siellä lounaalla viime viikolla, kun keskiviikko ole sotaveteraanien päivä, ja miehellä vapaapäivä. Mies päätti kokeilla jotain vähän erikoisempaa (minä tilasin saman Thin Lizzyn kuin edellisellä kerralla, ja oli namia!) ja tilasi Porky-nimisen purilaisen.

Ruokalistan mukaan siinä on itse hampurilaispihvin päällä pulled pork'ia eli onko se nyt Suomeksi revittyä possua? Jotta purilaisesta ei tulisi liian ohutta, tämän päällä on coleslaw-kaalisalaattia ja barbequekastiketta.  Coleslaw on silputtua keräkaalia ja majoneesikastiketta.

Annos oli tuhti! En maistanut, vaikka mies tarjosi. En itse ole kovin suuri pulled porkin ystävä, ja oma annokseni oli ihan tarpeeksi suuri lounaaksi. Hampurilaisten kaveriksi tilasimme Lola-ranskalaisia, jotka on maustettu rosmariinilla, ja sipulirenkaita.n Edelleen parhaat ranskalaiset, mitä olen ikinä syönyt! Sipulirenkaat olivat vähän pettymys. Ne olivat aika paksuja ja raskaita. Ihan hyviä, mutta tarvitsivat myös suolaa kaveriksi. Ihan kahdestaan emme näitä side dishejä nauttineet, keskiviikkoinen lounaskaverini, paras ystäväni Deb oli mukana, ja kolmistaankaan emme edes saaneet kaikkia ranskalaisia ja sipulirenkaita syötyä.

Lola-ranskalaiset

Tuhteja sipulirenkaita
Ihan mielenkiintoinen kokeilu lounaaksi. JA LIIKAA RUOKAA! Hyvä puoli ole se, että emme tarvinneet päivällistä sinä iltana. Laitoin meille iltaruuan sijaan pienet Caesar-salaatit, ja sekin oli jo melkein liikaa.  Olo oli täysi vielä seuraavana aamuna. Ja minä söin vain ihan tavallisen purilaisen. Mies varmaan pärjäsi Porkyn voimalla pari päivää...