Bloomin' Onion Bread

Ohje tälle juustoiselle herkulle on pyörinyt verkossa jo monta vuotta. Näin sen vastikään jonkun suomalaisen saitin sivulla, ja päätin kokeilla.

Nimensä tämä on saanut Bloomin' Onion -alkupalan mukaan. Se alkuperäinen ja mielestäni paras 'kukkiva sipuli' on Outback Steakhouse -ravintolan. Josko sentapaisia sipuleita on Suomessakin nykyisin. Siltä varalta, että alkupala on tuntematon, tässäpä lyhyt kuvaus:

Suuri sipuli leikataan pystysuunnassa viipaleiksi, jotka ovat kiinni sipulin kannassa. Sitten se dipataan kuorrutustaikinaan ja uppopaistetaan. Tarjolle herkku tulee tosi makoisen dippikastikkeen kera. Sitten vaan kiskotaan 'terälehtiä' sipulista, dipataan ne kastikkeeseen ja mässäillään. Kuva piti käydä pihistämässä Outbackin verkkosivuilta (https://www.outback.com/ )

https://az815214.vo.msecnd.net/web/items/03500/ccapp-03500-2x.png

Tässä leivässä on samantapainen idea, palat nypitään leivästä ihan sormilla. Ostin tätä varten pienen pyöreän leivän. Se leikataan siivuiksi niin, että et leikkaa siivuja ihan irti leivän pohjasta. Sitten  käännetään leipä 90 astetta ja leikataan samalla tavalla tähän suuntaan. Eli leipään muodostuu ruudukko.

Tarkoitus on täyttää leipä juustoviipaleilla. Ensimmäisellä kerralla käytin valkoista Sharp Cheddaria. Se oli hyvää, mutta kesti aika kauan sulaa. Ja on aika kallista. Kokeilin nyt pehmeämpää, helposti sulavaa Colby-Jack -juustoa. Vait varmaan käyttää ihan mielijuustoasi, mutta minusta se voimakkaaman makuinen Sharp Cheddar oli parempaa.

Juusto ensin viipaleiksi, ja sitten viipaleet leipään, pysty- ja vaakasuoraan. Kunhan et leikannut leipää irti pohjastaan, sen voi venyttää aukeamaan niin, että saat viipaleet syvälle.

Verkossa olevissa ohjeissa seuraavaksi leivän päälle ja koloihin kaadetaan voisulan ja vihersipulien seosta. Meillä mies ei ole vihersipulin ystävä, niin että jätin sen kokonaan pois. Sen sijaa lisäsin reippaasti murskattua, palasiksi pilkottua.. minced, valkosipulia. Ostan sitä jättikokoisina purkkeina Costcosta.

Sulatin 100 gramma voita, sekoitin siihen reilun  ruokalusikallisen valkosipulimurskaa ja jonkin verran kuivattua persiljaa. Tähän voi laitaa siis vihersipulia, jos pitää siitä enemmän. Tai tavallista silputtua sipulia.

Sitten voiseos kaadetaan sinne leivän sisäosiin, juustosiivujen väliin. Nokallisesta kannusta on helpompi kaataa voita sinne, mihin sen pitäisi mennä. Sitten käärin leivän folioon.

Oma leipäni oli uunissa suosituksia pidempään. n. 175 C -asteessa ensin ainakin 20 - 25 minuttia, kunnes juusto alkaa olla sulanut. Sitten avasin folion ja annoin lämmetä vielä 10 minuuttia. Eri juustojen ja eri kokoisten leipien kanssa kannattaa vain varmistaa, että juusto on kunnolla sulanut ja leipä lämmin ihan pohjasta asti. 

Koko komeus vähän romahti, mutta oli hyvää. Tästä tuli syötävää kahdeksi kerraksi. Eli leipä on hyvää vielä uudelleen lämmitettynäkin.

Tiistain lounas: naan mozzarellan, tomaatin ja kinkun kera.

Tiistaina päätin syödä vähän tukevamman lounaan, kun maanantain illallinen oli kivan kevyt, grillattua kanaa ja salaatti. Olen tykästynyt Costcossa myytäviin pieniin naan-leipiin.  Neo vat suurinpiirtein kämmenen kokoisia, ja säilyvät jääkaapissa pitkään.

Olen joskus leiponut naan-leipiä kotona, mutta niistä levisi aikamoinen käry, kun paistoin ne uunissa. Niinpä nämä pienikokoiset valmisleivät ovat kivoja! Tein niistä vähän mini-pizzan ja flatbreadin sekoituksen. Kotona oli pakkaus tuoretta mozzarellaa, josta tuli se juustokomponenti. Kaveriksi tomaatti ja muutama viipale kinkkua.

Tuore mozzarella on hyvää, mieleen tuli leipajuuston maku, ilman sitä narinaa. Vähän harmitti, kun huomasin, että tämä mozzarella oli valmiiksi vaapaloitua. Viipaleet olivat vähän turhan paksuja, mutta juusto on niin pehmeää, että näitä viipaleita ei enää puoliteta. Kaksi valmiiksi leikattua siivua per naan.

Päälle sitten laitoin tomaattia. Nämä olivat köynnöstomaatteja (tomatoes on the vine), ja niiden siemenet olivat jo alkaneet itää  ja vihertää ihan tomaatin sisällä! Poistinkin siemenet, en ollut varma miten miellyttävää niiden syöminen olisi ollut. Ja mielessä kävi uustisjuttu miehestä, jonka keuhkoissa alkoi kasvaa puu sinne vahingossa imaistusta siemenestä! 

Tomaattien päällä laitoin pikkaisen valkosipulisuolaa.

Sitten päälle kolme viipaletta kinkkua. Sitten komeus toaster oven -uuniin, parikymmentä minuttia pienellä lämmöllä (300  F).

Lopputulos oli aika kiva. Tuore mozzarella on sulanut, mutta ei ole niin valuvaa kuin tavallinen mozzarella.  Tomaatista oli valunut aika lailla nestettä, naan-leivän pohja oli aika kostea. Tein tämän uudelleen tänään, ja laitoin leivät ritilälle. Se toimikin paremmin, kosteus valui ritilän läpi pellin päällä olevalle foliolle.

Lounas oli aika tukeva, kun tein näitä kaksi. Tykkäsin kuitenkin kovasti. Tänään laitoin sitten vain yhden naan-leivän, ja oli vähemmän ähky olo!

Hammaslääkäri siirtyy - Lisää juustoleipää!

Koko tämän viikon olen hoitanut asioita, käynyt ruokaostoksilla ja kaikin tavoin varmistanut, että voin pysyä kotona sisällä koko ensi viikon jos naama on turvonnut ja kipeä viisaudenhampaan poiston jälkeen.

Sitten iltapäivällä soi puhelin, ja hammaslääkärin toimisto soittaa. Hammaskirurgille, joka hoitaa nämä viisaudenhampaitten leikkaukset, ja joka on paikalla vain perjantaisin, on tullut joku kiireinen perhetapaus (family emergency). Ja herra kirurgin pitää poistua maasta tämän hätätapauksen vuoksi. Jos katson oikean tohtorin tiedot verkosta, hän on kotoisin Jordaniasta, niin että matka on ihan kohtuullinen. Ja minun aikani pitää siirtää. Jippii! 

Olen pahoillani tohtorin puolesta, mutta tämä on jo toinen kerta, kun aika siirtyy. Ensimmäisestä jätettiin vain viesti puhelinvastaajaan, enkö tiedä mikä oli syy. Ja nyt seuraavaa uutta  mahdollista aikaa tarjottiin syyskuun 25. päiväksi. Mieheni on koko lomalla sen viikon (synttäriviikko), ja en halua mitään hammasleikkausta pilaamaan viikon loppua. Seuraava vapaa aika oli sitten lokakuun 9. päivä.

Niin että leikkaus on edessä, mutta reilun kuukauden päässä. Lähinnä harmittaa, kun olin jo täysin valmistautunut siihen, kertonut kaikille, ja henkisesti OK. Ja nyt pentele pitää odottaa lisää, ja tehdä valmistelut uudelleen. Purkkikeitot ja vanukkaat sentään säilyvät sinne asti, mutta kotona on tällä hetkellä banaaneja tarpeeksi pienen gorillaheimon tarpeiksi. No, pitää laittaa niitä pakastimeen. Muussata ne aioin kuitenkin ja syödä lusikalla.

Comfort food tulee nyt tarpeeseen.. Laitoin lisää grilled cheese -juttuja,. nyt vain enemmällä juustolla! All hail Pepperjeck! Tämän paistoin grillipannulla, kun tavallinen pannu oli tiskissä enkä viitsinyt alkaa tiskata sitä vain tätä varten.   Tulipahan nätti paistojälki pintaan.

Mutta tosissaan vieläkin potuttaa.. olisi vissiin pitänyt huutaa puhelimeen, mutta eihän se ole toimistoväen syy.. Ja olen liian kiltti. Sanon vain, että joo, no problem, thank you!

Huokaus..

Melkein syöty....

Juustoleipä - Grilled Cheese Sandwich

(If anybody uses the 'translate' to translate this in English.. be warned: for some reason the result is almost pure gibberish! My Finnish is not suitable for translating I guess. Sorry! But you all know how to make grilled cheese correctly anyway! :)  )

Grilled cheese sandwich on yksi amerikkalaisia 'comford food'eja, eli ruokaa joka voi tuoda hyvän mielen ja/tai turvallisuuden tunteen, usein lapsuudesta tuttua. Niin usein kuin näitä näkee ruokaohjelmissa ja varsinkin lasten ruokalistoilla, itse en ole koskaan moista syönyt. Niinpä ajattelin laittaa yhden eilen lounaaksi.

Olen vähän comfort foodin tarpeessa, perjantaina on edessä yhden viisaudenhampaan poisto leikkauksella. Omani eivät koskaan nousseet pintaan, eivätkä minua ole koskaan vaivanneet. Mutta hammaslääkäri täällä selitti, että 'yksi on niin poskihampaan takana, että poskihampaan alle muodostuu tasku. Sinne voi mennä ruokaa, muruja, pähkinöitä(!), bakteereita. Sitten bakteerit menevät verenkiertoon ja kuolet. The end!'

Tiedän, että osa tästä on tätä amerikkalaista iloista pelottelutaktiikkaa, jolla saadaan toimenpiteitä myydyksi. Mutta peruutin jo yhden helmikuulle varatun ajan. Nyt alkukesästä hampaitten puhdistuksessa peloteltiin lisää niin että ajattelin vihdoin antaa periksi. Kirurgi on siellä vain perjantaisin, ja yksi aika jo jostain syystä peruttiin ja siirrettiin tähän viikkoon.

Olen jo ostanut talon täyteen pehmeää syötävää. Tuo valkoinen leipä on yksi näistä ostoksista. En sitä muuten koskaan syö. Sitä olisi tarjolla myös vähän tummempana 'vehnäleipänä', mutta minusta se maistuu suoraan sanoen pahalta. Niinpä paketti valkoista leipää, jonka korkkasin tuota grilled cheeseä varten.

Annoksesta tuli tuhti, mutta mielessä pyörii leikkausta seuraava keitto- ja vanukas- tms. kuuri, jos nyt pystyn mitään edes syömään muutamaan päivään...

Yleensä leipäviipaleiden välissä taitaa olla cheddarjuustoa, mutta valitsin nykyisen suosikkini, Pepper Jackin. Se on hyvin pehmeää, mukavan helposti sulavaa juustoa, jossa on mukana pieniä chilipippurin palasia. Nimestään huolimatta leipää ei grillata, vaan se paahdetaan paistinpannulla.

Laitan tähän nyt kuvat siitä, miten ensimmäinen yritykseni onnistui!

Leivänviipaleisiin tulee voita vain toiselle puolelle.  Laitoin vähän liikaa, mutta olkoon! Juustoakin leikkasin tuhdit palat. Vihreat möykyt ovat chilin palasia.

Yksi viipale laitetaan kuumalle pannulle voipuoli alaspäin. Laitoin pannulle myös pikkuisen öljyspraytä varmuuden vuoksi.

Sitten viipaleen päälle juustoa. Sitä on paljon.. mutta comfort food, comfort food!

Toinen viipale päälle juuston päälle, voipuoli ylöspäin. Sen taisin kämmätä... Voin pitää mennä pannulle, ei leipään. Mutta ensi yritys, antaa olla! Pannun sentään olin öljynnyt.

Pohjimmainen viipale näyttää ihan kivalta tässä kääntämisen jälkeen.

Valmis leipä on aika tumma, pannulla oli vähän liikaa lämpöä. Mutta en polttanut sitä! Juusto suli ihanasti! Sitten leikkasin sen kahtia kolmioiksi tyypilliseen tapaan.

Bon appetit! Ja kaloreita en laske ennen perjantaita!