Susi-kulta olisi täyttänyt tänään 13. Ikävä on vieläkin kamala, välillä tuntuu, että miten tästä pääsee ylitse. Välillä on jo ihan hyvä olo, ja sitten iskee syyllisyys: koira on kuollut, ja minulla on jo hyvä olo.. Ihmiset, joilla ei ole ollut koiraa, tai joille koira on vain koira eivät varmaan ymmärrä tätä surua.
Nyt kuukauden jälkeen alan jo toipua, mutta välillä tulee näitä surkeampia päiviä.. Aamulla oli ihan hyvä olo, kävin kaupassa ja siivoilin, kävin lenkillä Kimin kanssa. Ja nyt taas väännän itkua sohvalla..
Hyvää syntymäpäivää Susi, missä nyt sitten kirmailetkin! Olkoon jalkasi kepeät ja nurmikenttä täynnä palloja, kaniineja ja oravia, joita jahdata. Olit maailman paras koira, kiitos sinulle siitä!
Kuvat joulukuulta 2003, kesäkuvat joko 2003 tai 2004.