Syysmaisemia Columbuksesta marraskuun alussa

Kauneimmat syysvärit ovat jo kadonneet, suurin osa vaahteroista on nyt paljaita. Ihan lehdetöntä ei kuitenkaan vielä ole. Otin eiliselta ajelulta joitakin kuvia. Ensimmäisissä näkyy meidän asuinalueella olevia Bradford Pear -puita. Niiden lehdet ovat yleensä viimeisiä, jotka muuttavat väriä ja putoavat. Nytkin ne ovat vielä suurimmalta osaltaan ihan vihreitä, mutta latvoissa näkyy punaisen ja oranssin sävyjä.

Nurmikot ovat vielä vihreinä. Lämpötilat kyllä vaihtelevat aika kovasti. Keskiviikkona taisi olla yli 20 astetta, kävin kaupassa t-paita päällä, takkia ei tarvinnut. Tänä aamuna sitten oli pari astetta pakkasta. Maa oli kuurassa ensimmäistä kertaa tälle vuodella, ainakin ensimmäistä kertaa kuurassa senkin jälkeen, kun aurinko oli jo  noussut. On meillä taitanut olla jo pari pakkasyötä aikaisemminkin, mutta viime yö tuntui olevan kylmin tähän astisista.

Viikon varrella on tullut sadetta, onneksi nyt viikonlopuksi vähän kirkastui niin että sain otettua vielä vähän kuvia. Muutamia värikkäitä vaahteroita on vielä katujen varsilla. Jostain syystä kaikki näkemäni tammet ovat olleet täynnä ruskeita lehtiä, yleensä ne muuttuvat tummanpunaisiksi. Joissain puissa on myös kauniita punaisia marjoja. 

Joulukuussa sitten viimeistään alkaa olla talvisen näköistä. Täällä 'talvisen näköinen' lähinnä tarkoittaa sitä, että lehtipuut ovat paljaina ja nurmikot ovat kuivahtaneet ja kellastuneet. Ensi kertaa vierailin Ohiossa talvella jouluna 1997, ja se oli aika yllätys. Matkalaukussa oli paksuja talvipuseroita ja sukkahousuja, ja sitten täällä oli harmaata mutta varmaan 10 lämpöastetta koko viikon. Paksuja sukkahousuja en ole täällä tarvinnut, ja talvella suurimman osan ajasta kuljen lenkkarit jalassa. Talvikenkiä minulla kyllä on, mutta niissä ei ole vuoria, ja Suomessa niillä jalat jäätyisivät välittömästi.  

Nyt siis muutamia kuvia, eivät ole yhtä kauniita kuin lokakuussa ottamani! 

Oikein hyvää Isänpäivää sinne Suomeen. Meillä sitä vietetään jo kesäkuun kolmantena sunnuntaina, eli ei tänään (vaikka Äitienpäivä on yhtä aikaa!)

Tämä vaahtera ei ole vielä pudottanut lehtiään.

Osassa puista lehdet ovat muuttuneet vain ruskeiksi.

Väriläiskä

Tämä näyttää aika tyypilliseltä takäläiseltä syyskuvalta: Harmaata

Punaisia Burning Bush -pensaita

Vastaan tuli nätti klassikkoauto

Tässä vähän karumpaa maisemaa: paljaita puita ja iso tietyö I-27:llä.

Syysvärejä New Albanyn ajelulla

Nämä kuvat ovat samalta ajelulta, jolla otin kuvia Halloween-koristelluista pihoista. New Albanyssa on paljon katuja, joiden varret olivat täynnä vaahteroita, ja ne olivat nyt kauneimmillaan! Muutama kuva on New Albanyn ulkopuolelta, mutta kaikki, joissa näkyy puita riveissä ovat sieltä.

Hyvä että sain otettua paljon kauniita kuvia. Tällä viikolla on satanut, ja viime yönä oli aikamoinen tuuli. Puut alkavat jo näyttää lehdettömiltä, ainakin vaahterat. Mutta olipa kerrankin upea syksy!

Pieni vaahtera Gahannassa

Kuva Columbuksen ulkopuolelta

Ajelun varrelta, meniossa kohti Galenaa

Kauniita värejä oli moottoritien varrellakin.

Syyskuvia ajelulta lokakuun puolenvälin paikkeilta

Tänä vuonna meillä on ollut onnea syksyn väriloiston kanssa! Aurinkoista säätä on riittänyt, ja värit ovat upeita. Tässä kuvia reilun viikon takaisesta väriloistosta. Tällä viikolla on ollut vieläkin kauniimpaa, mutta postaan niitä kuvia vasta ensi viikolla. Tällä viikolla kuvia on tullut otettua niin paljon, että niiden läpikäynti ja lataaminen kestää aikansa.

Näissä parisa seuraavassa  kuvassa ei ole väriloistoa, mutta piti kuitenkin kuvata, kun ajoimme laamafarmin ohi, ja ulkona oli eläimiä laiduntamassa. En tiedä ovatko nämä alpakoita, vaiko pienempiä laamoja. Talon toisella puolella oli suuri määrä makuulla olevia laamoja, ja ne olivat kaikki ruskeita laamoja. En vain ehtinyt ottaa kuvaa.

Ajoimme läpi Johnstownin keskustan.

Tämä puu on täynnä punaisia marjoja.

Koristeltu parveke Sunburyn keskustassa.