Sweet Potato Pie - Makea bataattipiirakka

Sweet potato eli bataatti on täällä yleinen, ja luulisin Suomessakin olevan nyt kaupoissa myynnissä.  Itse aikoinaan en ollut tänne muuttaessani  tutustunut kyseiseen tuotteeseen, ja vähän piti ihmetellä mitä siitä voisi tehdä.

Useat ohjeet ovat makeille ruokalajeille, ja vieläkään en ole maistanut esimerkiksi sweet potato fries'ejä, eli siitä tehtyjä ranskalaisia. 'Perunalastuina' olen niitä kuitenkin syönyt, ja ovat ihan hyviä, nimensä mukaan hieman makeita.

Kiitospäivän reseptejä ovat sitten erilaiset bataatista tehdyt laatikot ja muhennokset. Useissa ohjeissa ne ovat hyvinkin makeita, päälle usein suositellaan vaahtokarkkeja. Joskus olen tehnyt niistä muusia, ilman hirveän suuria fariinisokerimääriä. Maku muistuttaa pikkuisen lanttulaatikkoa, mausteena kaneli on sopiva. Sopii myös paloina omena kanssa uunivuoassa, mukaan vaahterasiirappia, timjamia, suolaa, pippuria..

Useimmiten kuitenkin itse teen niistä makeaa jälkiruokapiirakkaa kurpitsapiirakan asemesta.  Ohje on helppo, varsinkin kun käytän kaupasta ostettua valmista pohjaa. Sen voisi kyllä tehdä itsekin grahamkeksimuruista, sokerista ja sulatetusta voista.

Täta ohjetta varten ostin halkaisijaltaan 10 tuuman (25 sentin) grahamkeksipohjan.  Täytteeseen tarvitsin sitten ensiksi 3 bataattia. Ei niitä suurimpia, nämä olivat suunnilleen suuren nyrkin kokoisia. Suurempia kuin oma nyrkkini, siis varmaan miehen nyrkin kokoisia! :)

Kypsennä bataatit. Itse laitoin ne mikrouuniin, haarukalla pisteltyinä. Lasivuokaan, ja talouspaperia ympäri. Kypsensin 5 minuuttia kerrallaan, kunnes ne olivat kokonaan pehmeitä. Tällä kertaa tarvittiin 15  minuuttia. Ne voi myös keittää kypsiksi, tai laittaa uuniin. Pääasia, että ne pehmenevät kokonaan.

Annoin niiden jäähtyä puolitettuina vähän aikaa. Sitten poistin kuoret ja muussasin ne.

Muhennokseen sekoitetaan  yksi pehmennyt voipatukka (puoli amerikankuppia, noin 110 grammaa).

Tämän jälkeen lisätään puoli amerikankuppia (n. 1,25 dl) maitoa, noin 2 desiä hienoa sokeria, n. 1 tl kanelia, teelusikka vaniljasokeria. Nuo mitat ovat ihan oman maun mukaisia. Itse lisäsin kanelia varmaan reilut pari teelusikkaa. Sokerin määrä vaihtelee myös oman maun mukaan. Maistele seosta, kunnes se on itsellesi sopivan makeaa ja kanelinmakuista. Mukaan voi laittaa myös pikkuisen muskottipähkinää. Itse en sitä löytänyt, ja jätin pois.

Sekoita kaikki hyvin vatkaimella, kunnes seon on suhteellisen sileää. Vatkaa lopuksi mukaan kaksi munaa. Itse laitoin munat vasta lopussa, kun halusin maistaa seosta ensin. Joskus ostan pastöroituja munia, joiden kanssa maistaminenkin on turvallista. Mutta en tällä kertaa. Niin että varmista, että seos on maistuvaa ennen kuin lisäät munat! Vatkaa hyvin sekaisin.

Sitten seos kaadetaan taikinapohjalle, uuniin  175 C (350 F) noin tunniksi. Oma piirakkani oli tällä kertaa valmis jo 55 minuutissa. Joskus sen kanssa on mennyt tunti ja vartti. Kun keskelle painettuun hammastikkuun ei tartu raakaa täytettä, piirakka on valmis!

Valmis piirakka ei alakuvassa näytä juuri kummoisemmalta kuin uuniin menossa olevakaan. Höh. Ja vasta paistamisen jälkeen huomasin, että pakastimessa ei ollut enää yhtään Cool Whippiä. Kävin ostamassa sitä tänään, mies saa herkutella illalla! Piirakka maistuu myös vaniljakastikkeen, kermavaahdon tai vaniljajäätelön kanssa. 

Kaikki alkaa olla ostettuna Kiitospäivää varten

Tulin juuri ruokakaupasta, tai ainakin aloin kirjoittaa tätä kaupasta tultuani. Nyt on taas alkanut tämä jokavuotinen ilmiö: Kiitospäiväviikosta Uuteen Vuoteen asti kaupat ovat täynnä ihmisiä, menitpä sinne milloin tahansa. Ehkä aamulla ennen kuutta voi olla hiljaisempaa, mutta valoisan aikaan kaupat ovat aika täynnä! Yritän aina ihan hiljaisempaankin vuodenaikaan saada ruokaostokset tehtyä ennen aamuyhtätoista, ja nyt on parempi olla niin varhainen kuin mahdollista.
 

Jos et ole nähnyt amerikkalaista ostoskärryä, et tiedä kuinka paljon ihmiset pystyvät ostamaan kerralla. Kärryt joissain kaupoissa ovat pienen traktorin kokoisia, ja on väkeä, joka lastaa ne niin täyteen kuin mahdollista. Yleensä jo olet kassajonossa tämmöisen lastin jälkeen, he lisäksi  usein vielä käyttävät kuponkeja (pino vähintään kahden sentin paksuinen). Ja maksavat shekillä. Ja väittelevät kassan kanssa hinnoista... Nykyään yritän varmistaa, että pääsen 'pikakassoille', eli itseskannaamaan, jos sinulla on 20 ostosta tai alle.

Nyt kaikki tarvittava on ostettuna. Tänö iltana yritän varmistaa, että tämä pitää paikkansa. Huomenaamulla voin vielä käväista kaupassa, mutta keskiviikkona on parasta pysyä kotona.

Kalkkuna on toivottavasti sulamassa hyvää vauhtia. Jääkaappi on tällä hetkellä niin täynnä, että sieltä ei pysty edes löytämään mitään. Mutta päätin ostaa tarpeita ihan koko loppuviikoksi, sillä hulluus kaupoissa ja tien päällä on vuoden pahin läpi koko tämän viikonlopun.

Teen erillisen postauksen Black Fridaysta eli mustasta perjantaista, joka kyllä nykyään alkaa olla Musta Kiitospäivä. Kun olin toissa vielä muutama vuosi sitten, Kiitospäivänä kaupat olivat kiinni. Kaikilla oli aikaa ainakin kokata ateria, vaikka seuraavana aamuna saattoi olla edessä aikainen herätys. Ollessani Starbucksin barista eräässä tavarataloketjussa sijaitsevassa Starbucksissa, tavaratalo aukesi aamuviidelta. Eli me Starbucksissa työskentelevät aloitimme valmistelut aamuneljältä . Herätä piti siis ennen aamukolmea.

Nykyisin pahimmassa tapauksessa liikkeet aukeavat jo kolmelta iltapäivällä Kiitospäivänä. Tämähän tarkoittaa sitä, että jos olet avausvuorossa liikkeessä, sinne on pakko mennä Kiitospäivänä, ja jo ennen kolmea. Ihmiset, jotka puolestaan jonottavat näitä Black Fridayn tarjouksia, saattavat jonottaa läpi koko Kiitospäivän. Saapuvat paikalle ennen auringonnousua, jos tarjoukset ovat tosi hyviä, jo edellisenä iltana!

Uutisissa olen nähnyt kuinka sukulaiset kuskaavat jonossa seisoville, tai lähinnä kenttätuoleissa könöttäville, perheenjäsenille kalkkunaa ja muusia.. Että hyvää Kiitospäivää! Ateria parkkipaikalla, ja liikkeitten työntekijöilläkään ei ole aikaa perheelle.
Mieheni toteskikin, että eiköhän pitäisi säätää laki, että kauppojen on oltava kiinni koko Kiitospäivän. Olen samaa mieltä. Aamukolmelta herääminen oli surkeaa, mutta pahempaa olisi olla töissä jo itse Kiitospäivänä.

Anyway, nyt hyppäsin jo pois itse aiheesta, omista kiitospäivän valmisteluistani. Black Fridaysta siis laitan erillisen postauksen!

Tärkeimmät, eli kalkkuna, täyte, perunamuusin ja kastikkeen tarpeet ja karpalohillo ovat ostettuina. Kalkkunasta ei tule vielä kuvaa, se on jääkaapin perukassa kiedottuna useisiin muovipusseihin (sulamisnesteiden valumisen varalta). Kuvailen sitä sitten torstaiaamuna, kun otan sen pussista ja alan kokkaamaan.

Karpalot ovat isoja, sormenpään kokoisia. Varmaan ihan eri lajia kuin suomalaiset karpalot.

Tuoreita karpaloita

Kuvassa alla on bataatteja (sweet potatoes). Niistä teen makeaa piirakkaa kurpitsapiirakan tilalle. Ne on helppo kypsentää mikrouunissa, ja sitten laittaa täyte valmiille pohjalle ja kypsentää uunissa. Namia, ja melkein kokonaan itse tehty! Olen joskus tehnyt piiraspohjankin kotona. Lähinnä grahamkeksin muruja, voisulaa ja mausteita. On kuitenkin helpompi ostaa valmiiksi tehty pohja ja laittaa täyte itse.

Ostin lautasliinojakin

Voita ja margariinia (ei levitettä) myydään täällä (aina, ainakin mitä olen nähnyt) tällaisina pakkauksina: neljä puikkoa. Koko pakkaus painaa paunan, eli 454 gramma. Yksi voi/margariinipuikko painaa siis noin 113 grammaa. Aikanaan oli ähertämistä, kun muutin suomalaisia leivontareseptejä täkäläiseen malliin. Esimerkiksi kuinka monta puikkoa, ja puikon osaa on 250 gramma voita. 

Täytettä olen ostanut paljon. 20 paunan kalkkunaan suositellaan 3 pakettia täytettä. Yleensä varaan ainakin yhden enemmän. Jos se ei mahdu linnun sisään, laitan sen uuniin erillisessä astiassa. Täyte on kuitenkin namia, ja helpointa, kun laittaa paljon kerralla. Kalkkunan valmistuttua täyte kaavitaan pois, ja se pitää laittaa vielä uuniin ja varmistaa, että lämpötila kohoaa tarpeeksi korkealla, turvallisiin lukemiin.

Tuoreita yrttejä ostin, koska tarvitsen ainakin salviaa (sage) uutta kokeilua varten. Rosmariini  on hyvää, jos leivon viikonloppuna vaikka tuoretta focaccia-leipää.

Lopuksi kuva kuohukerma- ja kahvikermapurkeista. Kuohukerma kulkee nimellä heavy cream, joskus heavy whipping cream tai whipping cream. Kahvikerma on aika lailla samaa kuin Half&Half, joka on puolet kermaa, puolet maitoa nimensä mukaisesti. Näitä  käytän sekä perunamuusiin että kastikkeeseen.

Huomenna yritän postata lisää sekä Kiitospäivästä itsestään, ja Mustasta Perjantaista.