Pari viikkoa sitten valmistin pitkään uunissa muhivaa possunpataa. Valitettavasti tämä sattui samalle päivälle, kun piti juosta Kimin vampyyrisilmän kanssa eläinlääkäriin. Pata jäi uuniin (lämpö sentään pois ettei talo palanut), onneksi se oli vielä tulikuumaa kun palasimme. Unohdin kuitenkin otaa kuvia valmiista padasta lautaselle kauhottuna, koska päivällinen oli aika myöhässä. Maistuvaista tästä tuli joka tapauksessa. Yli jääneet lihapalat pakastin, ja liemestä tein itselleni parit lounaskeitot.
Pata oli taas suosikkityyliäni: nakkele mukaan melkein kaikkea, mitä talosta löytyy. Kuvassa näkyviä sieniä pataan en lopulta pataan laittanut, koska suuri kattila oli jo piripintaan täynnä.
Mutta seuraavat ainekset päätyivät pataan: sipulia, valkosipulia, selleriä, jalapeno-chilejä, purkki tomaatteja murskana, purkki tomaatteja palasina, tölkki kanalientä, porkkanoita, papuja.
Mukaan laitoin siis pari, kolme desiä Great Northern -papuja, jotka olin liottanut yön yli. Selleriä pilkoin kolmen - neljän sentin pituisiksi pätkiksi. Padan alkaessa kiehua keittiön valtasi niin voimakas sellerin haju, että ongin puolet palasista pois liemestä. Eli sitä ei tarvitse laittaa kovin paljon. Kokkaan sellerin kanssa hyvin harvoin, ja olin unohtanut, kuinka voimakas sen tuoksu on. Paketin loppusellerit varastoida viileään autotalliin, muuten jääkaapissa tai keittiössä ei olisi voinut oleskella!
Sipulit puolitin, valkosipulin kynnet menivät pataan kokonaisina.
Pavut huuhtaisin ja poistin huonot. Eka kerta, kun käytin Great Northern -papuja. Pitkä haudutus mausteisessa tomaattiliemessä teki niistä tosi makoisia
Porkkanoita ostan yleensä pusseissa, näitä pieniä, valmiiksi kuorittuja 'Baby Cut Carrots' -porkkanoita. Osaksi koska ne ovat helppokäyttöisiä, osaksi koska olen allerginen tuoreille porkkanoille, ja niiden kuoriminen kumihanskat kädessä on aika hidasta.
Possu oli luullista Pork Shoulderia eli Boston Butt'ia. Pilkoin sen aika isoiksi kimpaleiksi.
Kaikki ainekset paitsi possu menivät ensin pataan, ja nostin lämpötilan kiehuvaksi. Lisäsin kokonaisia mustapippureita ja pinon kuivattuja laakerinlehtiä. Sen jälkeen maistoin liemen suolan määrän, ja lisäsin sitä jonkun verran (kanaliemi oli suolatonta). Sitten possupalat sekaan, ja annoin padan kiehua ensin liedellä tunnin verran.
Tunnin päästä maistoin uudelleen, liemi oli sopivan suolaista ja kivan tulista, kiitos chilien. Sitten laitoin sen 125-asteiseen uuniin pariksi, kolmeksi tunniksi.
Valmis possu oli nyhtöpossun vertaista, mausteista ja sen pystyy repimään kappaleiksi ihan lusikalla. Alkuperäinen aikomus oli tarjota se perunamuusin ja padan vihannesten kanssa. Aikapulan takia suunnitelma vähän muuttui, ja nakkelin pakastimesta ranskanperunoita uuniin, ja tarjosin pelkän possun ranskalaisten ja barbequekastikkeen kanssa. Vihanneksista, pavuista ja yli jääneestä liemestä tuli oikein maistuvaa keittoa parin seuraavan päivän lounaaksi.
Valittelen, että ei ole kuvia valmiista possusta. Tämä oli kuitenkin ihanan mausteinen pata, ja helppotekoinen. Senkun nakkelet ainekset pataan ja annat muhia.
