tiistai 6. joulukuuta 2016

Bye Bye Seiska-liven blogi

Kun aloitin blogini kirjoittamisen, postasin sen SeiskaLiveen. Päädyin sinne, koska uh-oh, luin juttuja Johanna Tukiaisesta.. Tukiainen oli jotain uutta ja ihan ihmeellistä täkäläisestä näkökulmasta. Siis miten joku hänenlaisensa oli jatkuvasti tapetilla ja juorupalstoilla.

Löysin Tuksun Seiskan blogin, ja sitten Seiskan käyttäjien sisällön. Ja näytti siltä, että ihmiset lukivat näitä käyttäjien juttuja! Postasin pienen jutun, kysäisin kiinnostaisiko ketään juttuni, ja sain paljon positiivista palautetta.

Tottakai trollitkin ilmaantuivat, mutta pääasiassa kommentit olivat kivoja, ja tuntui, että postauksistani tykättiin. Niinpä aloitin myös tämän blogspotin blogin. Tänne sain sekä backupit Seiskan blogeista että enemmän kuvia ja videoita.

Postailuni jatkui molempiin paikkoihin tähän syksyyn asti. Tarvitsin pikku loman, mutta nyt melko pian paluuni jälkeen valitettavasti Seiska päätti poistaa koko käyttöjien sisällön. Ihan ilman varoitusta, mikä oli tosi kakka juttu! Kiitos Seiska! Paljon mukavia juttuja poistui ihan ilman varoitusta, eikä niitä varmaan edes saa takaisin! Ja vaikka minunkin juttuni ovat nyt kaikki täällä, Seiskan jutuissa oli paljon kivoja ja ihania kommentteja, joita ei enää näy. En ala mainita nimiä, koska en muistaisi kaikkia! Mutta kiitos! Olette ihania!

Kiitos nyt siis kaikille lukijoille! Sekä Seiskan kautta tänne päätyneet, että jostain muualta blogini löytäneet. Rakastan kommenteja, ja yritän vastata parhaani mukaan (kunhan ei ole pelkkää vattuilua.. muutama 'rakas' Seiskan lukija on sitä tehnyt, ja poistan kaikki ilkeilyt ilman kommentteja).

Olin siellä 'Meinohio'.. OK, en ajatellut nimimerkkiä tarpeeksi. Anyway! Jospa väki löytää tänne, jos on tullakseen,

Postauksia tulee varsinkin koirista. Ei ehkä ihan joka päivä, mutta yritän saada ainakin pari postausta viikossa.

Kiitos siis lukijoille! Ja kommentit ovat tervetulleita!

Alkusyksyn kuvia: omenoita poimimassa



Alkusyksy oli täällä kaunis ja aurinkoinen. Ruokarekkafestivaalin lisäksi kävimme myös hedelmäfarmilla poimimassa omenoita. Lynd's Fruit Farm on Columbuksen itäpuolella, Morse Roadin varrella, ja siellä on syksyisin U-Pick -viikonloppuja, jolloin voit poimia omat omenasi.

Portilla saat joko pienen tai suuren muovikassin, johon sitten keräät niin paljon omenoita kuin saat mahtumaan. Poistuttaessa maksat kassin koon mukaan (ja auton takakontti pitää avata, niin varmistetaan ettet ole täyttänyt sitä maksamattomilla omenilla).

Itse olen allerginen tuoreille omenoille, eli en pääse nauttimaan näistä herkuista.  Mies tykkää kovasti juuri poimimistamme Jonagold ja Jonathan -laaduista. Näitä ostimme pienen muovikassillisen kumpaakin laatua.

Tarha on valtavan suuri, ja ajelimme omenoiden luokse ensin pitkin pieniä sorateitä, sitten ihan nurmikkoa pitkin.


Omenoitten  lisäksi farmi kasvattaa muun muassa kurpitsoita. Niitä oli kasvamassa omenapuiden läheisillä pelloilla.










Ja puut olivat täynnä omenoita. Maassa oli vähintään yhtä paljon hedelmiä. Nämä punaisemmat olivat Jonathan-laatua.










Lisää kuvia kurpitsoista. Mukana oli myös täysin valkoisia.







Seuraavaksi poimimme Jonagoldeja.






Tässä sitten saalista kotona kuvattuna:








maanantai 5. joulukuuta 2016

Pojat peuhaamassa pihalla



Koirat senkun jaksavat peuhata. Näyttää siltä, että vieläkin kyse on ihan siitä kumpi on se pomo. Tämä menee leikin varjolla, eli tosissaan kumpikaan ei yritä purra, vaikka meno näyttää joskus aika hurjalta.

 Pihalla juostaan, pompitaan ja jahdataan toisiaan. Nico on nyt tässä alkanut olla se pomompi osapuoli. Välillä pitää jo komentaa, että jättäisi Tinyn jo rauhaan. 

Kuvat ja videot ovat toissa- ja viimeviikolta, tällä viikolla meno on ollut vähän rauhallisempaa. Mikä on helpotus, koska piha on mutainen, niinpä koko alakerta on ollut täynnä mutaisia tassunjälkiä. Tässä ei ole auttaneet erikoismatotkaan. Niiden pitäisi imaista muta ja kosteus pois kunhan päälle astuu, mutta kissan viikset! No, jossain välissä maa toivottavasti jäätyy...


 Kuvissa ja vieolla Nico on se vähän suurempi otus. Nicon häntä on paksumpi ja ihan musta. Nicon selkä on myös ihan pikimusta, samoin myös kuono.

Videot ovat kuvien jälkeen jutun lopussa.





















Ja videot. Kahdella ensimmäisellä  Tiny on vielä se, joka jahtaa Nicoa. Nämä taitaa olla otettu pari viikkoa sitten:




Kolmennessa juostaan vähemmän, mutta kaulaillaan enemmän. Minulla on pahuksen söpöt koirat!